Lupa louhia : kehysanalyysi julkisen ja kolmannen sektorin tavoista rakentaa ja haastaa kaivossektorin legitimiteettiä

Abstract

Kandidaatintutkielman tehtävänä oli tarkastella kuinka julkinen ja kolmas sektori rakentavat ja haastavat kaivossektorin legitimiteettiä. Legitimiteetillä viitattiin tässä tutkielmassa yhteiskunnallisen tason sosiaaliseen hyväksyntään. Tutkielmassa käytettiin viitekehystä, jonka mukaan legitimiteetti jakaantuu pragmaattiseen, moraaliseen ja kognitiiviseen legitimiteettiin. Tutkimusmenetelmänä käytetyn kehysanalyysin perusteella löydettiin kahdeksan julkisen ja kolmannen sektorin käyttämää kehystä. Pragmaattiseen legitimiteettiin kiinnittyviä kehyksiä löydettiin neljä: kestävän kasvun kehys, vaikuttamisen kehys, osaamisen ja resurssien kehys sekä kiertotalouden ja teknologian kehys. Oikeudenmukaisuuden, epäuskottavuuden ja ympäristöhuolen kehykset kiinnittyivät moraaliseen legitimiteettiin ja välttämättömyyden kehyksen katsottiin olevan osa kognitiivista legitimiteettiä.

Kestävyyden ja vastuullisuuden merkitys tuli ilmi kaikissa kehyksissä. Kolmannen sektorin lausunnoissa painottuivat moraalisen legitimiteetin kehykset, julkisen sektorin painottaessa kaivostoiminnasta saatavaa hyötyä. Sosiaaliseen hyväksyntään vaikuttavat tekijät poikkeavat paikallisella ja yhteiskunnallisella tasolla, ja niiden arviointi edellyttää erilaisia malleja. Kehysanalyysi mahdollisti toimenpide-ehdotusten keräämisen, jolloin tuloksilla on myös käytännön sovellettavuutta.

The aim of this bachelor’s thesis was to examine how the public and third sectors construct and challenge the legitimacy of the mining sector. In this thesis, legitimacy was used to refer to social acceptance at the societal level. The research method used in this thesis is based on a theoretical framework in which legitimacy is divided into pragmatic, moral, and cognitive legitimacy. Frame analysis was used as the research method, through which eight frames were identified. Four frames linked to pragmatic legitimacy were identified: the frames of sustainable growth, influence, expertise and resources, and circular economy and technology. The frames of justice, lack of credibility, and environmental concern were linked to moral legitimacy, and the frame of necessity was considered part of cognitive legitimacy.

The significance of sustainability and responsibility was found in all frames. The frames associated with moral legitimacy were emphasized in the statements of the third sector, whereas the public sector emphasized the benefits of mining. Because the factors influencing social acceptance differ between the local and societal levels, their analysis requires level-specific frameworks. However, frame analysis enabled the identification of proposed measures, meaning that the results also have practical applicability.