Kansalaisten roolin rakentuminen Suomen ilmasto- ja energiapolitiikassa 2020-luvulla

Abstract

Tämän kandidaatintyön tarkoituksena on tarkastella, millaista roolia kansalaisille rakennetaan Suomen ilmasto- ja energiapolitiikassa. Ilmastonmuutoksen ja vihreän siirtymän keskellä kansalaisilta odotetaan uudenlaista toimijuutta ja osallistumista ilmasto- ja energiapolitiikkaan. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä kansalaisten osallistamisesta sekä roolin rakentumisesta. Kansalaisilla on huomattava potentiaali osallistua enemmän ilmasto- ja energiapolitiikkaan, sekä edistää ilmasto- ja energiatavoitteiden toteutumista. Roolin tutkiminen on tärkeää, jotta potentiaali ei jää huomaamatta. Tutkimuksen aineistona käytetään kolmea Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa ohjaavaa poliittista asiakirjaa: Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia, Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma sekä nykyinen hallitusohjelma. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä hyödynnetään sosiaalista konstruktionismia. Menetelmänä käytetään argumentatiivista diskurssianalyysiä ja siihen liitännäisiä tarinalinjoja. Argumentatiivisen diskurssianalyysin avulla tunnistetaan kansalaisten roolia kuvaavat tarinalinjat. Analyysin perusteella tunnistettiin neljä kansalaisten roolin rakentumista kuvaavaa tarinalinjaa. Kaikista yleisimmäksi tarinalinjaksi osoittautui Kansalaiset ilmasto- ja energiapolitiikan kohteena. Kyseinen tarinalinja rakentaa kansalaisille passiivista roolia, jossa ilmasto- ja energiapolitiikka vaikuttaa kansalaisiin, mutta heillä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa siihen. Kolme muuta tarinalinjaa ovat Aktiivinen toimija, Osallistuva kansalainen ja Osaava kansalainen. Kyseiset tarinalinjat rakentavat kansalaisille roolia ilmasto- ja energiapolitiikkaan aktiivisesti vaikuttavina ja osallistuvina toimijoina. Tarinalinjat ja kansalaisille rakennettavat roolit ovat jossain määrin ristiriitaisia. Kaiken kaikkiaan kansalaisille rakennetaan monipuolista roolia Suomen ilmasto- ja energiapolitiikassa.

The aim of this bachelor’s thesis is to examine what kind of role is constructed for the citizens in Finland’s climate and energy policy. As we are living in a time of climate change and green transition, citizens are expected to participate more and have a new kind of agency in climate and energy policy. The goal of the study is to increase the understanding of the inclusion of citizens as well as their role in climate and energy policy. Citizens have significant potential to participate more in climate and energy policy as well as to advance the achievement of climate and energy targets. Understanding the role is important so that the potential of citizens does not remain unnoticed. Three policy documents that are guiding Finland’s climate and energy policy are used as the data of the study: National climate and energy strategy, Medium-term climate policy plan, and the current government program. Social constructionism is used as a theoretical framework. Argumentative discourse analysis is used as a research method. The concept of storylines is linked to argumentative discourse analysis. With argumentative discourse analysis, four storylines describing the role of the citizens were identified. The most common storyline was Citizens as a target of climate and energy policy. The storyline constructs a passive role for the citizens, suggesting that climate and energy policy affects citizens although they do not have an influence on it. The three other storylines identified are Active actor, Participating citizen, and Skilled citizen. These three storylines construct a role for citizens as an actively influencing and participating actors. The storylines and the roles constructed for citizens are somewhat contradictory. Overall, a versatile role is constructed for the citizens in Finland’s climate and energy policy.