Kaupunkilaisten muuttoaikomukset maaseudulle

Abstract

Tutkielmassa selvitetään millaiset tekijät vaikuttavat kaupunkilaisten maaseudulle muuttoaikomuksiin, tarkastellen taloudellisten, mielikuvallisten ja sosiodemografisten tekijöiden vaikutuksia. Tutkielmassa tarkastellaan vastakaupungistumisen teoriaa Suomen kontekstissa, ja hyödynnetään push-pull-teoriaa empiirisien kvantitatiivisten mallinnuksien pohjana, aikaisemman tutkimuksen ja vastakaupungistumiskirjallisuudessa esitettyjen muuttomotiivien luokitteluun. Tutkielmassa hyödynnetään kahta regressiomallia kysymyksen tarkasteluun. Ensimmäisessä mallissa selvitetään valittujen muuttujien lineaarisia yhteyksiä maaseudulle muuttoaikomuksia kohtaan. Toisessa mallissa selvitetään valittujen muuttujien epälineaarisia yhteyksiä ja tarkastellaan muuttujien välisten interaktioiden vaikutuksia. Tutkielman keskeiset tulokset ovat, että niin taloudelliset, kuin mielikuvalliset tekijät vaikuttavat kaupunkilaisten maallemuuttoaikomusten taustalla, ja että sosiodemografiset tekijät eivät vaikuta voimakkaasti yleisellä tasolla muuttoaikomuksiin maaseutumaisempaan ympäristöön. Tutkielma tukee myös tuloksia, joiden mukaan etätyömahdollisuudet voivat parantaa mahdollisuutta maaseutumaisempaan ympäristöön muuttoon. Tuloksissa maaseudun vetovoimatekijöiksi katsotaan luonto, tila ja rauha. Kaupungin mahdollisena työntävänä tekijänä saattaa toimia turvattomuus.

This study is examining what kinds of things are affecting urban to rural migration. By looking at sociodemographic, economical, and image-related factors. Study tries to exam how does the theory of counterurbanisation can be seen in the Finnish context and uses push-pull theory to build quantitative model. Two regression models are used to make approximations. On the first model, how variables affect linearly by themselves and on the second model how their nonlinear connections and interactions are explaining moving intentions. Key findings of the study are that both economical and image-related factors are approximately affecting urban to rural migration intensions and that sociodemographic factors are not in broad sense. According to finding remote work possibilities can increase moving intensions of people with high positive images of rural areas. Nature, peace and space can be seen as pull factors of the countryside and unsafety as push factors of city.