Drivers of electric mobility : the influence of sociodemographic factors and environmental attitudes on electric vehicle adoption

Abstract

This thesis examines how sociodemographic factors and environmental attitudes shape the intention to adopt fully electric vehicles (EVs) in Finland. The study is situated within the context of Finland’s climate targets, which require a rapid reduction in transport-related emissions, and responds to recent fluctuations in EV uptake that highlight the need for a deeper understanding of adoption dynamics. Using the Theory of Planned Behavior (TPB) as a conceptual framework, sociodemographic characteristics are treated as background variables, environmental attitudes as an attitudinal mediator, and EV adoption intention as the outcome. A quantitative path analysis was conducted using nationally representative survey data.

The results suggest that environmental attitudes are the strongest predictor of EV adoption intention, indicating that pro-environmental values play a central role in willingness to switch to an EV. Socioeconomic characteristics and access to charging infrastructure had small but statistically significant direct effects, with an unexpected trend of higher EV adoption intention in regions with sparse public charging infrastructure. The indirect effect of environmental attitudes was the strongest between gender and education: interestingly, women reported higher EV adoption intention through environmental attitudes, whereas for men, the direct effect was more prominent. Age resulted to a full mediation effect.

Overall, the findings suggest that EV adoption intention in Finland is shaped by an interplay of socioeconomic characteristics, environmental attitudes, and contextual conditions. The results underline that in addition to improving affordability and charging infrastructure, policies supporting Finland’s transport decarbonization should also address psychological and informational barriers influencing EV adoption.

Tämän tutkielman tarkoituksena oli tarkastella sosiodemografisten taustatekijöiden ja ympäristöasenteiden vaikutusta täyssähköautojen käyttöönottoaikomuksiin Suomessa. Taustalla ovat Suomen ilmastotavoitteet, jotka edellyttävät liikenteen päästöjen nopeaa vähentämistä, sekä sähköautojen käyttöönoton viimeaikaiset vaihtelut, jotka korostavat tarvetta ymmärtää paremmin sähköautojen käyttöhalukkuuteen vaikuttavia tekijöitä. Suunnitellun käyttäytymisen teoria (TPB) toimi viitekehyksenä, jossa sosiodemografisia tekijöitä käsiteltiin taustamuuttujina, ympäristöasenteita asenteellisena välittäjänä ja sähköauton käyttöönottoaikomusta selitettävänä muuttujana. Analyysi perustuu kvantitatiiviseen polkumallinnukseen ja kansallisesti edustavaan kyselyaineistoon.

Tulokset osoittivat, että ympäristöasenteet ovat vahvin sähköauton käyttöönottoaikomusta selittävä tekijä. Sosioekonomisilla tekijöillä ja latausinfrastruktuurin saatavuudella oli pieniä mutta tilastollisesti merkitseviä suoria vaikutuksia: yllättäen käyttöönottoaikomukset olivat korkeampia alueilla, joilla julkinen latausinfrastruktuuri on niukempaa. Ympäristöasenteiden epäsuora efekti oli voimakkain sukupuolen ja koulutuksen suhteen: naisilla vaikutus välittyi selkeämmin asenteiden kautta, kun taas miehillä suora vaikutus oli merkittävämpi. Iän suhteen havaittavissa oli täysi mediaatiovaikutus.

Johtopäätöksenä käyttöönottoaikomukset muotoutuvat sosioekonomisten tekijöiden, ympäristöasenteiden ja kontekstuaalisten olosuhteiden yhteisvaikutuksesta. Tulokset korostavat, että latausinfrastruktuurin parantamisen ja sähköautojen hinnan alentamisen ohella päästövähennyksiä tukevissa poliittisissa päätöksissä tulee huomioida myös psykologisia- ja informaatioesteitä.