The application of artificial intelligence in strategic decision-making

Abstract

In this bachelor’s thesis, the role of AI in strategic decision-making is examined from both theoretical and practical perspectives. The aim of the study was to investigate how AI can influence strategic decision-making and what kinds of challenges are associated with its use from the viewpoint of organisations. The research was conducted as a literature review supplemented with interview results from a Finnish industrial company, which made it possible to combine academic research with real company data and approach the topic from a more concrete and practice-oriented perspective.

According to the literature, AI strengthens strategic decision-making through four key roles: researcher, interpreter, thought partner and simulator. AI supports environmental monitoring, the anticipation of trends and economic changes and the generation of alternative strategic scenarios, but it does not replace humans, who contribute contextual understanding, judgement and holistic evaluation capabilities; the value of AI arises especially from its ability to broaden the information base of decision-making and reduce cognitive load.

Based on the empirical findings, the company’s use of AI is still at an early stage. AI is used mainly as a GenAI tool to support individual productivity, whereas it has not yet been integrated into strategic processes. The challenges relate particularly to transparency, hallucinations, the quality of data sources, internal organisational guidelines and limitations in AI capabilities. According to the conclusions of the study, effective strategic use requires clear governance practices, data quality assurance, transparency and a precise definition of the human role, and AI serves as the most effective support for strategic decision-making when it complements human analytical and creative thinking.

Tässä kandidaatintyössä tarkastellaan tekoälyn roolia strategisessa päätöksenteossa sekä teoreettisesta että käytännöllisestä näkökulmasta. Työn tavoitteena oli selvittää, miten tekoäly voi vaikuttaa strategiseen päätöksentekoon ja millaisia haasteita sen hyödyntämiseen liittyy organisaatioiden näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, jota täydennettiin suomalaisessa teollisuusyrityksessä toteutetuilla haastattelujen tuloksilla, jotta akateeminen tutkimus voitiin yhdistää todellisen yrityksen tietoihin ja tarkastella aihetta käytännönläheisemmin.

Kirjallisuuden perusteella tekoäly vahvistaa strategista päätöksentekoa neljän keskeisen roolin kautta: tutkijana, tulkitsijana, ajatuskumppanina ja simuloijana. Tekoäly tukee ympäristön seurantaa, trendien ja taloudellisten muutosten ennakointia sekä vaihtoehtoisten strategisten skenaarioiden tuottamista, mutta ei korvaa ihmistä, joka tuo päätöksiin kontekstuaalisen ymmärryksen, harkinnan ja kokonaisvaltaisen arviointikyvyn; tekoälyn hyöty muodostuu erityisesti sen kyvystä laajentaa päätöksenteon tietopohjaa ja vähentää kognitiivista kuormitusta.

Empiiristen havaintojen perusteella yrityksen tekoälyn hyödyntäminen on varhaisessa vaiheessa. Tekoälyä käytetään pääasiassa generatiivisena työkaluna henkilökohtaisen työn tuottavuuden tukena, kun taas strategisiin prosesseihin sitä ei ole vielä integroitunut. Haasteet liittyvät erityisesti tekoälyn läpinäkyvyyteen, hallusinaatioihin, lähteiden laatuun, sisäisiin ohjeistuksiin ja tekoälykyvykkyyksien puutteeseen. Työn päätelmien mukaan strateginen hyödyntäminen edellyttää selkeitä hallintakäytäntöjä, datan laadun varmistamista, läpinäkyvyyttä ja ihmisen roolin tarkkaa määrittelyä, ja tekoäly toimii parhaimmillaan strategisen päätöksenteon tukena täydentäessään ihmisen analyyttista ja luovaa ajattelua.