Vaihtoehtoiset polttoaineet meriliikenteelle

Abstract

Meriliikenteestä aiheutuu globaalisti 3 % kaikista vuosittaisista päästöistä, ja päästöt ovat nousseet vuosikymmenen aikana 20 %. IMO:n tavoitteena on 50 % vähennys vuotuisissa kokonaishiilidioksidipäästöissä vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoden 2008 tasoon, ja fossiilisista polttoaineista on luovuttava ennen vuosisadan loppua.

Tämä kandidaatintyö tutkii vaihtoehtoisia polttoainemuotoja meriliikenteessä, jotka voivat korvata nykyisin käytössä olevat fossiiliset polttoaineet kuten dieselöljyt, polttoöljyn ja maakaasun. Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena käyttäen kansainvälisten organisaatioiden raportteja sekä tieteellisiä artikkeleita.

Tutkimuksen keskeinen johtopäätös on, ettei meriliikenteen hiilineutraalisuudelle ole yhtä kattavaa ratkaisua. Siirtymä tapahtuu vaiheittain: lyhyellä aikavälillä korostuvat hybridijärjestelmät, keskipitkällä aikavälillä synteettiset polttoaineet yleistyvät, ja pitkällä aikavälillä vetypohjaiset polttoaineet muodostavat mahdollisesti ydinvoiman kanssa päästöttömän meriliikenteen perustan. Siirtymän onnistuminen edellyttää vahvaa poliittista ohjausta, merkittäviä investointeja infrastruktuuriin sekä jatkuvaa teknologista innovaatiota.

Maritime transport accounts for 3% of global annual emissions, and emissions have increased by 20% over the past decade. The IMO's target is a 50% reduction in annual total carbon dioxide emissions by 2050 compared to 2008 levels, and fossil fuels must be phased out before the end of the century.

This bachelor's thesis examines alternative fuel forms for maritime transport that can re-place currently used fossil fuels such as diesel oils, fuel oil, and natural gas. The study was conducted as a literature review using reports from international organizations and scientific articles.

The key conclusion of the study is that there is no single comprehensive solution for achieving carbon neutrality in maritime transport. The transition will occur in phases: in the short term, hybrid systems will be emphasized; in the medium term, synthetic fuels will become widespread; and in the long term, hydrogen-based fuels may form the foundation of zero-emission maritime transport, potentially alongside nuclear power. The success of this transition requires strong political guidance, significant investments in infrastructure, and continuous technological innovation.