Mediating mechanisms that account for the effectiveness of CSR communication in ESG legislation

Abstract

This master’s thesis investigates the mediating mechanisms that account for the effectiveness of corporate social responsibility (CSR) communication in an ESG-regulated environment, with a specific focus on how corporate reporting practices influence the activation of these mechanisms under EU sustainability legislation. The study responds to the growing regulatory prescriptiveness introduced by the Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) and the European Sustainability Reporting Standards (ESRS), and examines how these requirements shape the credibility, usability, and stakeholder orientation of CSR communication.

The research applies a qualitative, comparative multiple embedded case study design based on documentary analysis. The empirical material comprises 20 publicly available ESG-related disclosures from the reporting year 2024 across six large, listed companies operating under the EU reporting regime: Neste, KONE, ABB, Metso, Wärtsilä, and Konecranes. The analysis combines qualitative content analysis and comparative thematic analysis. Content analysis evaluates CSR communication quality across six dimensions: informativeness, transparency, tone, fit or centrality, consistency, and framing. Thematic analysis interprets how these qualities relate to mediating mechanisms, particularly trust, legitimacy, organisational identification, compliance belief, and reputational signalling.

The findings indicate that CSR communication effectiveness in an ESG-regulated context is not primarily explained by disclosure volume, but by coherent, verifiable, and consistently structured reporting. Informativeness, transparency, and consistency emerge as the most differentiating quality dimensions for stakeholder decision usefulness and resilience to scepticism. Regulation raises the baseline comparability and traceability of disclosures, while multi-channel coherence, governance accountability, and assurance-related cues strengthen trust and legitimacy pathways. The thesis contributes by refining CSR communication theory in a regulated context and by offering practical implications for designing decision-useful and credible sustainability communication under CSRD and ESRS.

Tässä diplomityössä tarkastellaan, mitkä välittävät mekanismit selittävät CSR-viestinnän vaikuttavuutta ESG-säädellyssä ympäristössä ja miten yritysraportointi vaikuttaa näiden mekanismien aktivoitumiseen EU:n vastuullisuuslainsäädännön puitteissa. Tutkimus kytkeytyy erityisesti CSRD-direktiivin ja ESRS-standardien kasvaviin vaatimuksiin, jotka ohjaavat vastuullisuustiedon vertailtavuutta, läpinäkyvyyttä ja varmennettavuutta sekä muokkaavat CSR-viestinnän uskottavuutta ja sidosryhmähyödyllisyyttä.

Tutkimus toteutetaan laadullisena, vertailevana usean tapauksen tutkimuksena, jonka aineisto perustuu dokumenttianalyysiin. Empiirinen aineisto koostuu 20 julkisesta ESG-raportointidokumentista raportointivuodelta 2024 kuudelta listatulta yritykseltä: Neste, KONE, ABB, Metso, Wärtsilä ja Konecranes. Analyysi yhdistää laadullisen sisällönanalyysin ja vertailevan temaattisen analyysin. Sisällönanalyysissä arvioidaan CSR-viestinnän laatua kuuden ulottuvuuden kautta: informatiivisuus, läpinäkyvyys, sävy, sopivuus tai keskeisyys, johdonmukaisuus sekä kehystäminen. Temaattisessa analyysissä tulkitaan, miten nämä laatutekijät liittyvät välittäviin mekanismeihin, erityisesti luottamukseen, legitimiteettiin, organisaatioon samaistumiseen, compliance-uskomuksiin ja maineen signaaleihin.

Tulokset osoittavat, että CSR-viestinnän vaikuttavuus ESG-sääntelykontekstissa ei perustu ensisijaisesti raportoinnin määrään, vaan johdonmukaiseen, todennettavaan ja rakenteellisesti yhtenäiseen viestintään. Informatiivisuus, läpinäkyvyys ja johdonmukaisuus erottuvat keskeisimpinä sidosryhmien päätöksenteon kannalta. Sääntely nostaa raportoinnin vertailtavuuden ja jäljitettävyyden perustasoa, ja monikanavaisen viestinnän yhtenäisyys sekä hallinnointiin ja varmennukseen liittyvät uskottavuussignaalit vahvistavat luottamus- ja legitimiteettipolkuja.