Lean periaatteiden hyödyntäminen mikroyrityksen toiminnan kehittämisessä
Savolainen, Matias (2025)
Kandidaatintyö
Savolainen, Matias
2025
School of Engineering Science, Tuotantotalous
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202601154421
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202601154421
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintyössä tarkastellaan lean-periaatteiden ja valittujen lean-työkalujen hyödyntämismahdollisuuksia mikroyrityksen toiminnan kehittämisessä, erityisesti sen sisäisten prosessien ja tuotannon näkökulmasta. Työ on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa teorialähteinä käytetään vertaisarvioituja tutkimuksia sekä aiheeseen liittyvää ajankohtaista kirjallisuutta. Tämän lisäksi työssä on kattava empiirinen osio. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millä tavoilla lean-ajattelua voidaan soveltaa mikroyrityksen toimintaympäristöön, mitkä menetelmät tukevat tätä parhaiten ja miten niitä voidaan käytännössä implementoida kohdeyrityksen arkeen.
Työssä havaittiin, että kohdeyrityksen suurimmat haasteet liittyvät epätasaiseen tilaus- ja materiaalivirtaan sekä tuotantotilan epäselvään materiaalin kulkuun. Arvovirtakuvaukset osoittivat, että tuotteiden kokonaisläpimenoajan pituudesta merkittävin osa syntyy ulkomailta tulevien komponenttien toimitusajoista. Toinen suuri osa kokonaisläpimenoajan pituudesta huomattiin nykytilan materiaalivirran spagettikaaviosta, joka paljasti runsaan edestakaisen liikkeen, epäloogiset työpisteiden sijainnit ja työkalujen epäjärjestyksen, jotka aiheuttavat odottamista ja turhaa liikkumista.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että lean ei ole vain suuryritysten työkalu, vaan mikroyrityksissä sen hyödyt voivat olla erityisen merkittäviä, kun menetelmät valitaan resurssit huomioiden ja kohdistetaan selkeisiin pullonkauloihin. Työssä tunnistettiin mikroyritykselle parhaiten soveltuviksi kevyet työkalut, kuten materiaalivirran kuvauksen hyödyntämistä tuotantotilan pohjaratkaisun suunnittelussa sekä 5S, joita voidaan implementoida johdonmukaisesti ilman raskaita investointeja tai merkittävämpiä muutoksia yrityksen rakenteeseen. This bachelor’s thesis examines the potential of applying lean principles and selected lean tools to the development of a microenterprise, with a particular focus on internal processes and production. The study is conducted as a descriptive literature review, drawing on peer-reviewed research and relevant recent literature. In addition, the thesis includes a comprehensive empirical section. The objective of the study is to determine how lean thinking can be adapted to the operating environment of a microenterprise, which methods best support this adaptation, and how they can be practically implemented in the day-to-day operations of the case company.
The findings indicate that the main challenges faced by the case company are related to uneven order and material flows, as well as unclear material movement within the production space. Value stream mapping showed that a significant proportion of the total lead time is caused by delivery times of components sourced from abroad. Another major issue was identified through the current-state material flow spaghetti diagram, which revealed excessive back-and-forth movement, illogical workstation placement, and disorganized tools, all of which led to waiting and unnecessary motion.
The results demonstrate that lean is not solely a tool for large organizations; in microenter-prises, its benefits can be particularly significant when methods are selected with resource constraints in mind and targeted at clearly identified bottlenecks. The study identified lightweight tools as the most suitable for microenterprises, such as using material flow analysis to support the design of the production layout and implementing 5S. These methods can be applied systematically without substantial investments or major changes to the company’s organizational structure.
Työssä havaittiin, että kohdeyrityksen suurimmat haasteet liittyvät epätasaiseen tilaus- ja materiaalivirtaan sekä tuotantotilan epäselvään materiaalin kulkuun. Arvovirtakuvaukset osoittivat, että tuotteiden kokonaisläpimenoajan pituudesta merkittävin osa syntyy ulkomailta tulevien komponenttien toimitusajoista. Toinen suuri osa kokonaisläpimenoajan pituudesta huomattiin nykytilan materiaalivirran spagettikaaviosta, joka paljasti runsaan edestakaisen liikkeen, epäloogiset työpisteiden sijainnit ja työkalujen epäjärjestyksen, jotka aiheuttavat odottamista ja turhaa liikkumista.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että lean ei ole vain suuryritysten työkalu, vaan mikroyrityksissä sen hyödyt voivat olla erityisen merkittäviä, kun menetelmät valitaan resurssit huomioiden ja kohdistetaan selkeisiin pullonkauloihin. Työssä tunnistettiin mikroyritykselle parhaiten soveltuviksi kevyet työkalut, kuten materiaalivirran kuvauksen hyödyntämistä tuotantotilan pohjaratkaisun suunnittelussa sekä 5S, joita voidaan implementoida johdonmukaisesti ilman raskaita investointeja tai merkittävämpiä muutoksia yrityksen rakenteeseen.
The findings indicate that the main challenges faced by the case company are related to uneven order and material flows, as well as unclear material movement within the production space. Value stream mapping showed that a significant proportion of the total lead time is caused by delivery times of components sourced from abroad. Another major issue was identified through the current-state material flow spaghetti diagram, which revealed excessive back-and-forth movement, illogical workstation placement, and disorganized tools, all of which led to waiting and unnecessary motion.
The results demonstrate that lean is not solely a tool for large organizations; in microenter-prises, its benefits can be particularly significant when methods are selected with resource constraints in mind and targeted at clearly identified bottlenecks. The study identified lightweight tools as the most suitable for microenterprises, such as using material flow analysis to support the design of the production layout and implementing 5S. These methods can be applied systematically without substantial investments or major changes to the company’s organizational structure.
