Pois pirstaleisuudesta : kohti asiakas- ja palvelulähtöistä sosiaalihuoltoa palvelujohtamisen ja palvelunhallinnan menetelmien avulla

Abstract

Vuoden 2023 alusta toimintansa aloittaneet hyvinvointialueet ovat olleet uuden äärellä. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämistavat ovat kokeneet muutoksia monilla alueilla lainsäädäntömuutoksen jälkeen. Ennusteiden mukaan sosiaalihuollon palvelujen tarve kasvaa erityisesti ikääntyvien ikäluokkien osalta ja samaan aikaan suuret ikäluokat ovat eläköitymässä työelämästä. Tästä aiheutuu tarve tarkastella julkisen sosiaalihuollon toimintaa uudesta näkökulmasta.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka palvelujohtamisen periaatteita ja palvelunhallinnan menetelmiä voidaan hyödyntää sosiaalihuollon palvelujen organisoinnissa, suunnittelussa ja kehittämisessä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, jonka kohteena oli Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella toteutettu sosiaalihuollon päätöksentekoprosessin uudistaminen.

Tutkimuksen keskeisimpänä tuloksena syntyi sosiaalihuollon asiakasprosessin kehittämismalli. Malli integroi palvelunhallinnan parhaat käytännöt sosiaalihuollon kontekstiin. Tutkimus osoittaa, että palvelunhallinnan menetelmien systemaattinen soveltaminen vähentää prosessien pirstaleisuutta, parantaa päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja edistää asiakkaiden yhdenvertaisuutta. Tulokset korostavat, että digitalisaation hyötyjen realisoituminen edellyttää teknologisten ratkaisujen rinnalla vahvaa strategista ohjausta sekä muutoksenhallintaa, joka huomioi sosiaalityön inhimillisen luonteen. Johtopäätöksenä todettakoon, että poikkitieteelliset viitekehykset tarjoavat sosiaalihuollolle rakenteen, jonka avulla perinteinen viranomaistoiminta voidaan muuntaa moderniksi, arvoa tuottavaksi palveluprosessiksi.

Since the beginning of 2023, the newly established wellbeing services counties have faced a new era, reforming the ways social and healthcare services are organized. Forecasts indicate that the demand for social care services will increase, particularly among the aging population, while simultaneously, the baby boomer generation is retiring from the workforce. This creates a necessity to examine the operations of public social care from a new perspective.

The objective of this study was to investigate how the principles and the methods of service management can be utilized in the organization, planning, and development of social care services. The research was conducted as a qualitative case study, focusing on the reform of the social care decision-making process implemented in the North Karelia Wellbeing Services County.

The primary result of the study is a development model for the social care client process. This model integrates service management best practices into the social care context. The study demonstrates that the systematic application of service management methods reduces process fragmentation, improves the transparency of decision-making, and promotes equity among clients. The results emphasize that realizing the benefits of digitalization requires, alongside technological solutions, strong strategic guidance and change management that acknowledges the human nature of social work. In conclusion, interdisciplinary frameworks provide social care with a structure through which traditional administrative activities can be transformed into a modern, value-producing service process.