Tilakäytön optimointi synnytys, naisten- ja lastentautien yksiköissä Etelä-Karjalan hyvinvointialueella

Abstract

Tilankäytön tehostaminen on keskeinen osa sosiaali- ja terveydenhuollon uudisrakennushankkeita, joissa toiminnan laatu, potilasturvallisuus ja kustannustehokkuus täytyy yhdistää taloudellisten reunaehtojen kanssa. Tässä diplomityössä tarkastellaan naisten- ja lastenyksiköiden tilankäyttöä ja tilatehokkuuden parantamista sosiaali- ja terveydenhuollon uudisrakennushankkeessa. Työ on toteutettu yhteistyössä Etelä-Karjalan hyvinvointialueen sotekeskushankkeen projektiryhmän ja naisten- ja lastenyksikön kanssa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka nykyisten tilojen käyttöä voidaan arvioida, miten toimintamalleja muuttamalla ja yhteiskäyttöisiä tiloja hyödyntämällä toiminta voidaan sovittaa uuteen sotekeskukseen kustannustehokkaasti sekä miten tilan käyttö ja resurssit voidaan järjestää siten, että saavutetaan hankkeelle asetetut tilatehokkuustavoitteet. Tutkimuksen lopullisena tavoitteena oli tuottaa suositukset tilojen ja toiminnan uudelleenorganisoinnista sekä esittää ratkaisuja, joilla voidaan saavuttaa tilavähennys ilman, että nykyisten palvelujen saatavuus, hoidon laatu tai potilasturvallisuus heikkenevät. Tutkimus toteutettiin toimintatutkimuksena kenttäympäristössä. Diplomityön teoriaosuus toteutettiin integroivalla kirjallisuuskatsauksella, jossa aiempi tutkimustieto tukee ja muodostaa kokonaiskuvan tutkimusaiheesta. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu sekä määrällisestä potilaskäyntidatasta, että toiminnallisen, osallistavan suunnittelun kautta kerätystä aineistosta. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että naisten- ja lastenyksiköiden tilatehokkuutta voidaan parantaa merkittävästä toimintoja uudelleenorganisoimalla, tukitiloja keskittämällä ja hyödyntämällä yhteiskäyttöisiä sekä muutosjoustavia tilaratkaisuja. Tutkimuksessa saavutettu lähes 30 prosentin tilatehostaminen nykytilaan verrattuna perustui pääsääntöisesti tilojen käytön tehostamiseen palvelujen karsimisen sijaan. Tutkimus tuottaa hyödynnettävää tietoa sairaalahankkeisiin, joissa tavoitteena on yhdistää tilatehokkuus, resurssien hyödyntäminen ja potilasturvallisuus vaativissa sekä monialaisissa sairaalaympäristöissä.

Improving space efficiency is a central aspect of social and healthcare construction projects, where quality of care, patient safety, and cost-effectiveness must be reconciled with spatial and financial constraints. This master's thesis examines the use of space and the improvement of space efficiency in women’s and children’s units within a social and healthcare new construction project. The study was conducted in cooperation with the South Karelia Wellbeing Services County social and healthcare center project group and the women’s and children’s units. The purpose of the study was to examine how the utilization rate of existing facilities can be assessed, how operations can be adapted to a new social and healthcare center in a cost-effective manner by modifying operational models and utilizing shared spaces, and how space use and resources can be organized to meet the space efficiency targets set for the project. The objective of the study was to produce recommendations for the reorganization of facilities and operations and to present solutions through which space reduction can be achieved without compromising the availability of services, quality of care, or patient safety. The study was conducted as an action research project. The thesis consists of theoretical and empirical components. The theoretical part was carried out as an integrative literature review synthesizing previous research to form a comprehensive understanding of the topic. The empirical data consists of quantitative patient visit data and material collected through participatory design processes. The results indicate that space efficiency in women’s and children’s units can be significantly improved by reorganizing operations, centralizing support spaces, and utilizing shared and flexible space solutions. The nearly 30 percent of space efficiency achieved was primarily based on more efficient use of facilities rather than reductions in services. The study provides applicable knowledge for hospital projects aiming to combine space efficiency, resource utilization, and patient safety in multidisciplinary healthcare environments.