Mittariston kehittäminen terveysaseman vastaanottotoiminnan operatiivisen johtamisen tueksi

Abstract

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteena on yhdenvertaisten ja laadukkaiden palveluiden varmistaminen, henkilöstön riittävyyden turvaaminen sekä kustannusvaikuttavuuden parantaminen. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää organisaatioilta järjestelmällistä suorituskyvyn johtamista ja toteutumisen seuranta edellyttää tarkoituksenmukaisia mittareita.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on kehittää operatiivista johtamista tukeva suorituskykymittaristo perusterveydenhuollon lääkäri–hoitajavastaanottopalveluihin. Tutkimuksessa teoriaosuudessa tarkastellaan (1) operatiivisen suorituskyvyn johtamisen ja mittaamisen välistä yhteyttä, (2) terveydenhuollon suorituskykymittariston suunnittelua ohjaavia periaatteita ja mittausnäkökulmia sekä (3) mittaristoprojektin käytännön toteutusta.

Tutkimus toteutettiin laadullisena, konstruktiivisena tapaustutkimuksena. Aineisto kerättiin havainnoinnin, työpajojen, kokousten ja ryhmäkeskustelujen avulla. Tutkimuksen tuloksena muodostettiin 24-osainen suorituskykymittaristo, joka jakaantuu neljään osa alueeseen. Työntekijänäkökulma arvioi henkilöstön riittävyyttä, osaamista ja työhyvinvointia. Palvelunäkökulma tarkastelee toiminnan tehokkuutta, laatua, tuottavuutta sekä uudistuvia palveluntuottamisen malleja. Asiakasnäkökulma keskittyy palvelujen saatavuuteen, jatkuvuuteen, laatuun, vaikuttavuuteen ja asiakaslähtöisyyteen. Talousnäkökulma puolestaan tarkastelee kustannuksia. Mittaristo sisältää sekä lyhyen että pitkän aikavälin mittareita sekä ennakoivia että toteutuneita tuloksia kuvaavia mittareita, muodostaen tasapainoisen kokonaisuuden.

Mallimittaristo tarjoaa rakenteen, joka tukee perusterveydenhuollon operatiivista johtamista ja mahdollistaa toiminnan systemaattisen seurannan ja kehittämisen.

The objective of the Finnish social and healthcare reform is to ensure equal and high quality services, ensure adequate staffing, and improve cost effectiveness. Achieving these goals requires systematic performance management and appropriate performance measures.

The aim of this study is to develop a performance measurement system that supports operational management in primary healthcare physician–nurse outpatient services. The theoretical section examines (1) the relationship between operational performance management and performance measurement, (2) the principles and measurement perspectives guiding the design of performance measurement systems in healthcare, and (3) the practical implementation of a measurement system project.

The study was conducted as a qualitative, constructive case study. Data was collected through observation, workshops, meetings, and group discussions. The study resulted in a 24 item performance measurement system divided into four dimensions. The employee perspective assesses staffing adequacy, competence, and well being. The services perspective examines operational efficiency, quality, productivity, and emerging service delivery models. The client perspective focuses on service accessibility, continuity, quality, effectiveness, and patient-centredness. The financial perspective addresses cost assessment. The measurement system includes both short and long term indicators as well as leading and lagging measures, forming a balanced whole.

The performance measurement system developed in this study provides a structure that supports operational management in primary healthcare and enables systematic monitoring and continuous improvement of service delivery.