Kaksoisolennaisuusanalyysi suomalaisten yritysten kestävyysraportoinnissa

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella, miten suomalaiset suuret ja pk-yritykset arvioivat kestävyysraportoinnin kaksoisolennaisuutta ja siihen liittyviä tekijöitä. Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisenä tutkimuksena, jossa hyödynnettiin päätutkimusmenetelmänä kyselytutkimusta, jota täydennettiin dokumenttianalyysilla. Kyselytutkimus pohjautui yritysten kestävyysraportointiin ja olennaisuusarvioinnin käytäntöihin. Lopullinen kyselytutkimuksen analyysiaineisto koostui 18 yritysvastuksesta, joista valtaosa oli pk-yrityksiä. Kyselytutkimuksen tuloksia täydennettiin dokumenttianalyysilla. Dokumenttianalyysiin valikoitiin yhteensä viiden yrityksen kestävyysraportit, joiden profiilit vastasivat mahdollisimman hyvin kyselytutkimuksen vastaajaprofiileja. Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa suuntaa antavaa tietoa suomalaisten yritysten valmiuksista kestävyysraportoinnin laatimiseen ja ESRS-standardien mukaisesta kaksoisolennaisuuden arvioinnista.

Tulokset osoittivat, että muutamat keskeiset teemat painottuivat taloudellisen ja vaikutusten olennaisuuden arvioinnissa, kuten ilmastonmuutos ja oma työvoima. Vaikutusten olennaisuus oli keskimäärin tulosten perusteella taloudellista näkökulmaa merkittävämpää, joka osoittaa yritysten ymmärrystä yritystoiminnan yhteiskunnallisista vaikutuksista. Tulosten perusteella yritykset tunnistivat kestävyysaiheiden merkitystä eri aikaväleillä.

Kaksoisolennaisuuden analysointi ja raportointi on tulosten perusteella vielä kehittymässä ja niiden toteutus vaihtelee yritysten välillä. Tämä tulos viittaa siihen, että pk-yrityksissä kaksoisolennaisuuden arviointi ei ole toistaiseksi kovin järjestelmällistä vaan perustuu enemmän ei-systemaattiseen tulkintaan. Tämä tutkimus tarjoaa alustavaa katsausta suomalaisyritysten kaksoisolennaisuuden hahmottamisesta ja valmiuksista ESRS-standardien mukaisesta kestävyysraportoinnista. Tulokset korostavat erityisesti pk-yritysten osalta tuen tarvetta prosessiin.

The aim of this study was to examine how large Finnish companies and small and medium-sized enterprises (SMEs) assess the dual materiality of sustainability reporting and the factors related to it. The study was carried out as a multi-method study, in which a survey was used as the main research method, supplemented with a document analysis. The survey was based on companies' sustainability reporting and materiality assessment practices. The final survey data material consisted of 18 responses, the majority of which were SMEs. The results of the survey were supplemented with document analysis. Sustainability reports from a total of five companies were selected for the document analysis, and their profiles matched the respondent profiles of the survey as closely as possible. The purpose of the study was to produce indicative information on Finnish companies' readiness to prepare sustainability reporting and on the assessment of double materiality in accordance with ESRS standards.

The results showed that a few key themes were emphasized in the assessment of economic and impact materiality, such as climate change and own workforce. Based on the results, the materiality of the impacts was, on average, more significant than the economic perspective, which shows companies' understanding of the social impacts of business activities. Based on the results, the companies identified the significance of sustainability topics in different time periods.

Based on the results, the analysis and reporting of double materiality is still developing, and their implementation varies between companies. This result suggests that the assessment of double materiality in SMEs is so far not very systematic but rather based on a non-systematic interpretation. This study provides a preliminary overview of the perception of the double materiality of Finnish companies and their capabilities for sustainability reporting in accordance with ESRS standards. The results highlight the need for support for the process, especially for SMEs.