Vetyhankkeiden yhteistyöverkostot Suomessa
Linna, Pyry (2026)
Kandidaatintutkielma
2026
School of Energy Systems, Energiatekniikka
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026022315121
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026022315121
Tiivistelmä
Suomessa vetytalous on vielä varhaisessa kehitysvaiheessa. Suunnitteilla on useita suuren mittakaavan vetyhankkeita erityisesti alueille, joilla on saatavilla uusiutuvaa sähköä ja valmista infrastruktuuria.
Suomalaiset vetyhankkeet perustuvat monitoimijaiseen yhteistyöhön. Yritykset vastaavat investoinneista ja teknologisesta toteutuksesta, tutkimusorganisaatiot tuottavat osaamista ja kehittävät ratkaisuja. Julkinen sektori mahdollistaa hankkeita rahoituksen ja sääntelyn kautta. Se ohjaa vetytalouden kehitystä sekä EU-tasolla että kansallisesti. Julkinen sektori edistää myös hankkeiden ja yhteistyön kehittämistä lukuisin eri toimenpitein. Hankkeet rakentuvat klustereiden, pilotti- ja demonstraatiohankkeiden sekä strategisten kumppanuuksien ympärille. Verkostomainen toimintamalli mahdollistaa riskien jakamisen, resurssien yhdistämisen ja investointien toteuttamisen.
Suomen vahvuuksia ovat lähes hiilidioksidineutraali sähköntuotanto, tuulivoimapotentiaali sekä vahva osaaminen. Vetytalouden tuleva kehitys riippuu kuitenkin infrastruktuurin rakentamisesta, markkinoiden syntymisestä ja toimijoiden välisen yhteistyön vahvistamisesta. Finland’s hydrogen economy is still in an early stage of development. Several large‑scale hydrogen projects are being planned, particularly in regions with access to renewable electricity and existing infrastructure.
Finnish hydrogen projects are built on multi‑stakeholder collaboration. Companies are responsible for investments and technological implementation, research organisations provide expertise and develop new solutions, and the public sector enables projects through funding and regulation. It guides the development of the hydrogen economy both at the EU level and nationally, and it promotes project development and cooperation through various measures. The projects are structured around clusters, pilot and demonstration initiatives, and strategic partnerships. This network‑based operating model enables risk‑sharing, resource pooling and the realisation of investments.
Finland’s strengths include its nearly carbon‑neutral electricity production, strong wind power potential and high level of expertise. However, the future development of the hydrogen economy depends on the construction of infrastructure, the emergence of functioning markets and the strengthening of cooperation between different actors.
Suomalaiset vetyhankkeet perustuvat monitoimijaiseen yhteistyöhön. Yritykset vastaavat investoinneista ja teknologisesta toteutuksesta, tutkimusorganisaatiot tuottavat osaamista ja kehittävät ratkaisuja. Julkinen sektori mahdollistaa hankkeita rahoituksen ja sääntelyn kautta. Se ohjaa vetytalouden kehitystä sekä EU-tasolla että kansallisesti. Julkinen sektori edistää myös hankkeiden ja yhteistyön kehittämistä lukuisin eri toimenpitein. Hankkeet rakentuvat klustereiden, pilotti- ja demonstraatiohankkeiden sekä strategisten kumppanuuksien ympärille. Verkostomainen toimintamalli mahdollistaa riskien jakamisen, resurssien yhdistämisen ja investointien toteuttamisen.
Suomen vahvuuksia ovat lähes hiilidioksidineutraali sähköntuotanto, tuulivoimapotentiaali sekä vahva osaaminen. Vetytalouden tuleva kehitys riippuu kuitenkin infrastruktuurin rakentamisesta, markkinoiden syntymisestä ja toimijoiden välisen yhteistyön vahvistamisesta.
Finnish hydrogen projects are built on multi‑stakeholder collaboration. Companies are responsible for investments and technological implementation, research organisations provide expertise and develop new solutions, and the public sector enables projects through funding and regulation. It guides the development of the hydrogen economy both at the EU level and nationally, and it promotes project development and cooperation through various measures. The projects are structured around clusters, pilot and demonstration initiatives, and strategic partnerships. This network‑based operating model enables risk‑sharing, resource pooling and the realisation of investments.
Finland’s strengths include its nearly carbon‑neutral electricity production, strong wind power potential and high level of expertise. However, the future development of the hydrogen economy depends on the construction of infrastructure, the emergence of functioning markets and the strengthening of cooperation between different actors.