Policy rate shocks and bank profitability : dynamic transmission across environments and bank structures

Abstract

This thesis examines how policy rate shocks affect the profitability of large publicly listed European banks. Profitability is measured using net interest income and return on equity, capturing both narrow interest margin effects and broader profitability dynamics. The analysis employs a trivariate panel vector autoregression with exogenous controls (Panel VARX) and impulse response functions, and extends empirical data with a forward-looking higher-for-longer scenario simulation using mean-reverting interest rate process.

The empirical sample consists of quarterly data for 11 banks in nine European countries over the period 2010-2024. The analysis is conducted along two complementary dimensions. First, temporal variation is used to compare transmission across monetary environments, including the prolonged low-rate regime of the 2010s, the tightening phase after 2020, and a simulated sustained high-rate scenario. Second, cross-sectional heterogeneity is examined by conditioning transmission on balance-sheet structure, macroeconomic environments, and institutional monetary regimes.

The results show that monetary transmission to bank profitability is highly dynamic and environment-dependent. Responses are muted in the low-rate regime, become stronger but more heterogeneous during tightening, and weaken at longer horizons, indicating limited persistence of initial gains. Heterogeneity analyses further indicate that asset-liability structure, macroeconomic conditions, and monetary regime membership materially shape both the magnitude and persistence of profitability responses to policy rate shocks.

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan, miten rahapolitiikan ohjauskoron muutokset vaikuttavat suurten, julkisesti noteerattujen eurooppalaisten pankkien kannattavuuteen. Kannattavuutta mitataan korkokatteella ja oman pääoman tuotolla, jotka kuvaavat sekä korkokatteen muutoksia että laajempaa tuloskehitystä. Analyysi perustuu trivarianttiseen paneeli-VARX-malliin ja impulssivastefunktioihin, ja sitä täydennetään eteenpäin suuntautuvalla, keskiarvoon palautuvaan korkoprosessiin perustuvalla korkeiden korkojen skenaariolla.

Tutkimusaineisto koostuu neljännesvuosittaisesta aineistosta 11 pankista yhdeksästä Euroopan maasta ajanjaksolla 2010-2024. Analyysi etenee kahdessa toisiaan täydentävässä ulottuvuudessa: ensinnäkin rahapolitiikan välittymistä verrataan eri korkoympäristöissä, mukaan lukien 2010-luvun matalan korkotason kausi, vuoden 2020 jälkeinen kiristysvaihe ja simuloitu pysyvästi korkea korkoympäristö; toiseksi tarkastellaan, miten taseen rakenne, makrotaloudelliset olosuhteet ja rahapoliittinen järjestelmä muokkaavat korkosokkien vaikutuksia.

Tulokset osoittavat, että rahapolitiikan välittyminen pankkien kannattavuuteen on dynaamista ja ympäristöriippuvaista. Vaikutukset ovat matalan korkotason aikana vaimeita, kiristysvaiheessa voimakkaampia mutta heterogeenisiä, ja pidemmillä aikaväleillä ne heikkenevät, mikä viittaa alkuvaiheen vaikutusten rajalliseen kestävyyteen. Heterogeenisuusanalyysi osoittaa, että taseen rakenne, makrotaloudellinen toimintaympäristö ja institutionaalinen kehys vaikuttavat merkittävästi vaikutusten suuruuteen ja kestoon.