Factors influencing the adoption of large language lodels in academic work : a quantitative study of Finnish university students

Abstract

This thesis examines university students’ adoption and use of large language models (LLMs) in Finland by applying an adapted Unified Theory of Acceptance and Use of Technology (UTAUT2) framework. The proposed research model includes seven core UTAUT2 constructs to explain the behavioural intentions and actual usage patterns of LLMs. The study is based on survey responses from 93 students attending university in Finland using partial least squares structural equation modelling (PLS-SEM). This study contributes to the research on the factors influencing university students’ engagement with LLMs.

Price value emerged as the strongest predictor of behavioural intention, followed by social influence and hedonic motivation. In contrast, performance expectancy and facilitating conditions did not significantly predict intention. While some findings diverge from earlier studies, these differences may reflect the increasing maturity of LLM adoption or contextual characteristics of the Finnish higher education environment. The moderating role of academic integrity was not supported, indicating that ethical beliefs do not significantly alter the relationship between motivational drivers and adoption behaviour.

Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee yliopisto-opiskelijoiden suurten kielimallien (LLM) omaksumista ja käyttöä Suomessa soveltamalla muokattua Unified Theory of Acceptance and Use of Technology (UTAUT2) -viitekehystä. Ehdotettu tutkimusmalli sisältää seitsemän UTAUT2-mallin ydinkonstruktiota, joiden avulla selitetään LLM:ien käyttöaikomuksia ja todellista käyttöä. Tutkimus perustuu 93 Suomessa opiskelevan yliopisto-opiskelijan kyselyvastauksiin, ja analyysimenetelmänä käytettiin osittaisneliösummiin perustuvaa rakenneyhtälömallinnusta (PLS-SEM). Tutkimus täydentää kasvavaa kirjallisuutta yliopisto-opiskelijoiden LLM-työkalujen käytön taustatekijöistä.

Tulosten mukaan koettu hinta-arvo (price value) oli vahvin käyttöaikomusta selittävä tekijä, jota seurasivat sosiaalinen vaikutus (social influence) ja hedoninen motivaatio (hedonic motivation). Sen sijaan suoritusodotus (performance expectancy) ja mahdollistavat olosuhteet (facilitating conditions) eivät ennustaneet käyttöaikomusta tilastollisesti merkitsevästi. Tulosten poikkeamista aiemmista tutkimuksista, saattaa selittää LLM-teknologian käytön yleistyminen tai suomalaisen korkeakoulukontekstin erityispiirteet. Akateemisen rehellisyyden (academic integrity) moderoivaa vaikutusta ei havaittu, mikä viittaa siihen, etteivät eettiset uskomukset merkittävästi muuta motivaatiotekijöiden ja käyttöaikomuksen välistä suhdetta.