Beyond tax minimization : institutional logics and entrepreneurial responses to the proposed municipal capital tax reform in Finland

Abstract

The idea of granting Finnish municipalities the right to tax capital income has been raised in public debate from time to time. This would be a tax reform that would significantly revolutionize the tax system and affect the lives of entrepreneurs who earn capital income. Current literature does not address the attitudes of Finnish entrepreneurs towards tax reforms but has mainly identified entrepreneurs' reactions to previous tax reforms. The aim of this study is to broaden the narrow view of previous literature on entrepreneurs' attitudes towards tax reforms and how entrepreneurs react to changes in local taxation.

The study was conducted as qualitative research by interviewing ten Finnish entrepreneurs. The institutional theory that serves as the theoretical framework for this study brings to the empirical analysis a perspective on legitimacy that has been lacking in previous studies. The results show that entrepreneurs' attitudes toward tax reforms develop in stages as the tax reform progresses. In addition to economic factors, entrepreneurs' reactions to tax reform are also strongly influenced by responsibility and reputation within the local community. Therefore, entrepreneurs are not expected to engage in large-scale radical behavioral reactions based on economic benefits, such as moving between locations or engaging in aggressive tax evasion, as suggested in previous literature. The results of the study encourage entrepreneurs to adopt a more comprehensive view of taxation and to strengthen their long-term tax planning capabilities.

Julkisessa keskustelussa on ajoittain esitetty ajatus siitä, että Suomen kunnille annettaisiin oikeus pääomatulon verotukseen. Kyseessä olisi verotusjärjestelmää merkittävästi mullistava verouudistus, joka vaikuttaisi osaltaan pääomatuloa ansaitsevien yrittäjien elämään. Nykyinen kirjallisuus ei käsittele suomalaisten yrittäjien asenteita verouudistuksia kohtaan, vaan on tunnistanut lähinnä yrittäjien reaktioita aiempiin verouudistuksiin. Tämän tutkimuksen tavoitteena on laajentaa aiemman kirjallisuuden kapeaa näkemystä yrittäjien asenteista verouudistuksia kohtaan, sekä miten yrittäjät reagoivat paikallistason verotuksen muutoksiin.

Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena haastattelemalla kymmentä suomalaista yrittäjää. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimiva institutionaalinen teoria tuo empiiriseen tarkasteluun aiemmista tutkimuksista puuttuvan legitimiteetin näkökulman. Tulokset osoittavat, että yrittäjien asenteet verouudistuksia kohtaan kehittyvät vaiheittain verouudistuksen etenemisen aikana. Yrittäjien reaktioita verouudistukseen ohjaa taloudellisten tekijöiden lisäksi myös vahvasti vastuullisuus ja maine paikallisyhteisön sisällä. Näin ollen yrittäjiltä ei ole odotettavissa aiemman kirjallisuuden taloudelliseen hyötyyn pohjautuvia laajamittaisia radikaalimpia käyttäytymisreaktioita, kuten muuttamista paikkakuntien välillä tai aggressiivisen veronkierron harjoittamista. Tutkielman tulokset kannustavat yrittäjiä omaksumaan kokonaisvaltaisemman näkemyksen verotuksesta, sekä vahvistamaan pitkän aikavälin verosuunnittelukykyä.