Esimerkki pk-yrityksen tuotekohtaisesta luontojalanjäljen laskennasta - Ruskovillan merinovillakerrastopaita

Abstract

Luontokato on tunnistettu yhdeksi merkittävimmistä globaaleista riskeistä ja yrityksiltä odotetaan yhä enemmän ymmärrystä toimintansa luontovaikutuksista. Luontojalanjälki on yksi työkalu luontovaikutusten mittaamiseen ja hallintaan, mutta laskentoja on tähän asti tehty vain suuremmille yrityksille. Siksi Euroopan unionin osarahoittamassa LUONTOLAS-hankkeessa Ruskovillan merinovillakerrastopaidalle tehtiin tuotekohtainen luontojalanjäljen laskenta testaten laskennan soveltuvuutta pk-yritykselle. Tuloksena maaekosysteemeihin kohdistuva luontojalanjälki oli 0,304 pPDF·y, makean veden ekosysteemeihin kohdistuva luontojalanjälki 0,00422 pPDF·y ja meriekosysteemeihin kohdistuva luontojalanjälki 2,82E-05 pPDF·y. Merinovillan alkutuotanto osoittautui vaikutuksiltaan merkittävimmäksi elinkaaren vaiheeksi kaikissa ekosysteemeissä, erityisesti maa- ja meriekosysteemeissä. Vertailu argentiinalaisen luomumerinovillan ja australialaisen tavanomaisen merinovillan välillä osoitti Ruskovillan käyttämän luomuraaka-aineen olevan luonnolle parempi vaihtoehto, vaikkakin vertailuun liittyy epävarmuuksia. Tulosten pohjalta tehtiin toimenpide-ehdotuksia luontojalanjäljen pienentämiseksi. Näistä yhtenä esimerkkinä on villahävikin vähentäminen toimitusketjussa, millä saataisiin pienennettyä alkutuotannon vaikutuksia vähentämällä paitaa kohden tarvittavan raaka-aineen määrää. Kokonaisuutena case‑tarkastelu osoitti, että tuotekohtainen luontojalanjäljen laskenta tarjoaa myös pk‑yrityksille konkreettista ja käyttökelpoista tietoa suurimpien luontovaikutusten lähteistä auttaen siten kohdistamaan toimenpiteitä sinne, missä niillä on suurin vaikutus. Laskennan laajemmalle hyödyntämiselle pk-yrityksissä voi kuitenkin toimia esteenä erityisesti resurssien puute.

Biodiversity loss has been identified as one of the most significant global risks and companies are in-creasingly expected to understand the biodiversity impacts of their operations. The biodiversity footprint is one tool for measuring and managing biodiversity impacts, but calculations have so far been carried out for larger companies. Therefore, in the LUONTOLAS project co‑funded by the European Union, a product‑specific biodiversity footprint calculation was carried out for Ruskovilla’s merino wool base‑layer shirt to test the suitability of the calculation methods for an SME. As a result, the biodiversity impacts on terrestrial ecosystems were 0.304 pPDF·y, on freshwater ecosystems 0.00422 pPDF·y, and on marine ecosystems 2.82E‑05 pPDF·y. Primary production of merino wool proved to be the most significant life cycle stage in terms of impacts in all ecosystems, especially in terrestrial and marine ecosystems. A comparison between Argentinian organic merino wool and conventional Australian merino wool showed that the organic raw material used by Ruskovilla is a better option for biodiversity, although the compari-son involves uncertainties. Based on the results, actions were proposed to reduce the biodiversity foot-print. One example of these is reducing wool loss in the supply chain, which would reduce the impacts of primary production by decreasing the amount of raw material needed per shirt. Overall, the case study showed that product‑specific biodiversity footprint calculation also provides SMEs with concrete and useful information on the main sources of biodiversity impacts, thereby helping to target actions where they have the greatest effect. However, a barrier to wider use of the calculation in SMEs may be the lack of resources in particular.