AI disinformation concern and self-assessed AI literacy among university students
Leppälampi, Siiri (2026)
Diplomityö
2026
School of Engineering Science, Tietotekniikka
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026031821030
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026031821030
Tiivistelmä
The rapid development of seemingly communicative AI systems has lowered the barrier for creating convincing disinformation at scale. Despite AI literacy being increasingly recognized as an essential democratic skill, factors shaping students’ AI literacy and concern about AI disinformation remain understudied.
This thesis examines what factors are associated with LUT university students’ (n = 46) concern about AI disinformation, self-assessed ability to detect AI content and resist AI persuasion, and how a brief inoculation-based intervention affects these self-assessments. Data were analysed using PLS-SEM and Wilcoxon signed-rank tests.
The analysis revealed that institutional trust and interpersonal trust had opposing effects on AI concern: government trust predicted lower concern, while trust in others predicted higher concern. Students who felt confident in detecting AI content also felt more capable of resisting AI persuasion, and vice versa. The intervention did not produce significant effects.
The findings suggest that AI literacy research should distinguish between trust types. As the detection of AI-generated content becomes increasingly difficult, structural interventions should complement individual-level education. Tekoälyjärjestelmien nopea kehitys on mahdollistanut vakuuttavan disinformaation tuottamisen ennennäkemättömässä mittakaavassa. Tekoälylukutaito tunnistetaan yhä useammin olennaiseksi kansalaistaidoksi, mutta opiskelijoiden tekoälylukutaitoon ja huoleen vaikuttavat tekijät ovat edelleen vähän tutkittuja.
Tämä diplomityö tutkii, mitkä tekijät ovat yhteydessä LUT-yliopiston opiskelijoiden (n = 46) huoleen tekoälydisinformaatioon liittyen ja itsearvioituun kykyyn tunnistaa tekoälyn tuottamaa sisältöä sekä vastustaa sen vaikutusyrityksiä. Lisäksi tutkittiin, miten lyhyt inokulaatiopohjainen interventio vaikuttaa näihin itsearvioihin. Aineisto analysoitiin PLS-SEM polkuanalyysillä ja Wilcoxon merkittyjen sijalukujen testillä.
Analyysi osoitti, että institutionaalinen ja ihmistenvälinen luottamus vaikuttivat huoleen vastakkaisilla tavoilla. Luottamus hallitukseen ennusti matalampaa huolta, kun taas luottamus muihin ihmisiin ennusti korkeampaa huolta. Itsearvioitu kyky tunnistaa tekoälysisältöä ja vastustaa sen vaikutusyrityksiä olivat yhteydessä toisiinsa. Interventio ei tuottanut merkitseviä tuloksia.
Tulokset viittaavat siihen, että tekoälylukutaitotutkimuksessa tulisi erottaa eri luottamustyypit toisistaan. Koska tekoälyn tuottaman sisällön tunnistaminen on yhä vaikeampaa, rakenteellisten toimien tulisi täydentää yksilötason koulutusta.
This thesis examines what factors are associated with LUT university students’ (n = 46) concern about AI disinformation, self-assessed ability to detect AI content and resist AI persuasion, and how a brief inoculation-based intervention affects these self-assessments. Data were analysed using PLS-SEM and Wilcoxon signed-rank tests.
The analysis revealed that institutional trust and interpersonal trust had opposing effects on AI concern: government trust predicted lower concern, while trust in others predicted higher concern. Students who felt confident in detecting AI content also felt more capable of resisting AI persuasion, and vice versa. The intervention did not produce significant effects.
The findings suggest that AI literacy research should distinguish between trust types. As the detection of AI-generated content becomes increasingly difficult, structural interventions should complement individual-level education.
Tämä diplomityö tutkii, mitkä tekijät ovat yhteydessä LUT-yliopiston opiskelijoiden (n = 46) huoleen tekoälydisinformaatioon liittyen ja itsearvioituun kykyyn tunnistaa tekoälyn tuottamaa sisältöä sekä vastustaa sen vaikutusyrityksiä. Lisäksi tutkittiin, miten lyhyt inokulaatiopohjainen interventio vaikuttaa näihin itsearvioihin. Aineisto analysoitiin PLS-SEM polkuanalyysillä ja Wilcoxon merkittyjen sijalukujen testillä.
Analyysi osoitti, että institutionaalinen ja ihmistenvälinen luottamus vaikuttivat huoleen vastakkaisilla tavoilla. Luottamus hallitukseen ennusti matalampaa huolta, kun taas luottamus muihin ihmisiin ennusti korkeampaa huolta. Itsearvioitu kyky tunnistaa tekoälysisältöä ja vastustaa sen vaikutusyrityksiä olivat yhteydessä toisiinsa. Interventio ei tuottanut merkitseviä tuloksia.
Tulokset viittaavat siihen, että tekoälylukutaitotutkimuksessa tulisi erottaa eri luottamustyypit toisistaan. Koska tekoälyn tuottaman sisällön tunnistaminen on yhä vaikeampaa, rakenteellisten toimien tulisi täydentää yksilötason koulutusta.