Erikoissairaanhoidon etävastaanottojen optimointi : käyttö, vaikuttavuus ja kehitystarpeet

Abstract

Tässä diplomityössä analysoidaan videovastaanottoina toteutettuja etävastaanottoja ja niiden tarkoituksenmukaista kohdentamista HUSin erikoissairaanhoidossa Apotti‑järjestelmän ja Maisa‑portaalin pseudonymisoidun käyntitason aineiston avulla. Tutkimuksessa tarkastellaan videovastaanottojen käyttöä, kohdentumista ja saavutettavuutta sekä niihin liittyviä kehitystarpeita. Aineistoa täydennetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen aggregoiduilla tilastoilla.

Menetelmällisesti työ yhdistää kuvailevan analyysin, käyttäjäsegmentoinnin ja skenaarioanalyysin. Vaikuttavuutta arvioidaan operatiivisesti vaikutuspolkujen kautta, koska rekisteriaineisto ei sisällä kliinisiä lopputulosmittareita.

Tulokset osoittavat, että videovastaanottojen käyttö painottuu seurantakäynteihin, työikäisiin potilaisiin ja erikoisaloihin, joissa hoitotyö perustuu vuorovaikutukseen. Käyttö ja toiminnallinen sujuvuus vaihtelevat erikoisalojen ja toimipisteiden välillä. Peruutukset, “ei saapunut” -tilanteet ja videovastaanotolle liittymisen virheet muodostavat keskeisiä saavutettavuuden pullonkauloja. Näiden jakauma ja vaikutus perustuvat erityisesti potilas- ja organisaatiolähtöisiin syihin sekä prosessien koordinointiin.

Tulosten perusteella esitetään kohdennettuja suosituksia videovastaanottojen tarkoituksenmukaiseen käyttöön, ajanvaraus- ja liittymisprosessien kehittämiseen sekä Maisa‑portaalin jatkokehittämiseen erikoissairaanhoidossa.

This master’s thesis examines the use and appropriate targeting of video‑based remote consultations in specialist care through pseudonymised visit‑level data from the Apotti electronic health record (EHR) system and the Maisa patient portal. The study investigates usage patterns, allocation across specialties and patient groups, accessibility, and operational development needs. Aggregated statistics from the Finnish Institute for Health and Welfare (THL) provide national context.

Methodologically, the thesis integrates descriptive analysis, user segmentation and scenario analysis. Effectiveness is assessed as operational effectiveness through impact pathways—such as service flow, targeting and flexibility—because the registry data lack clinical outcome measures.

The findings show that video consultations are most common in follow‑up visits, established care relationships and specialties where clinical work is interaction‑based. Usage, cancellations and technical issues vary considerably across specialties and units. Key barriers to accessibility include patient‑ and organisation‑driven cancellations as well as connection‑related errors during login and session initiation.

Based on these results, the thesis proposes targeted recommendations for allocating video consultations, improving scheduling and connection processes, and further developing the EHR portal to support specialist care workflows.