Pelastustoiminnan johtajan suorituskykymittaristo

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli laatia pelastustoiminnan johtajan suorituskykymittaristo. Mittariston laatimiseksi piti selvittää mitä kriittisiä kykyjä pelastustoiminnan johtajalla tulee olla, että hän selviytyy työstään. Tutkimusstrategiaksi valittiin empiirinen kyselytutkimus ja kvantitatiivisena tutkimusmenetelmänä oli kyselytutkimus. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys käsittelee suorituskyvyn mittaamista erityisesti palvelutuotannon ja asiantuntijatyön mittaamisen näkökulmasta painopisteen ollessa erityisesti julkisen sektorin suorituskyvyn mittaamisessa.

Julkisen sektorin ja erityisesti viranomaissektorin suorituskyvyn mittaamisen haasteet ovat aineettomuudessa ja palvelun tuottamisen katoavaisuudessa. Palvelu tuotetaan tarpeeseen ja käytetään heti, eikä sitä voi varastoida. Julkinen sektori on ottanut kuitenkin suorituskyvyn mittaamisen osaksi organisaatioiden johtamiskulttuuria. Pelastustoimessa suorituskykyä on mitattu osana toimintaa pitkään, mutta vain toimialan kokonaiskuvassa tai operatiivisessa helposti kovin mittarein mitattava tietona.

Pelastustoiminnan johtajan suorituskykyä ei Suomessa ollut aikaisemmin tieteellisesti tutkittu eikä mitään suorituskyvyn mittaristoa ollut käytössä. Kansainvälisen aikaisemman tutkimusaineiston perusteella laadittiin sähköinen kyselytutkimus kolmelle eri johtamistasolle ja saatujen näkemysten perusteella selvisi 17 kriittistä kykyä, jotka pelastustoiminnan johtajalla tulee olla. Suorituskykymittaristo laadittiin näiden näkemysten ja selvitettyjen kykyjen perusteella. Varsinaisiin mittareihin esitettiin esimerkkimittari, jolla mahdollistetaan mittariston käyttö.

The objective of this study was to develop a performance measurement framework for incident commanders in the Finnish rescue services. To construct the framework, it was necessary to identify the critical competencies required for an incident commander to successfully perform their duties. The research strategy was an empirical survey, and the quantitative search method was a survey-based approach. The theoretical framework of the study examines performance measurement particularly from the perspectives of service production and expert work, with a specific emphasis on performance measurement in the public sector.

The challenges of performance measurement in the public sector, and especially within the authority sector, are related to the intangible nature and perishability of services. Services are produced in response to demand and consumed immediately. They can’t be restored or accumulated. Despite these challenges, performance measurement has become an integral part of public management culture. In the rescue services, performance has long been measured as part of operational activities, but mainly at an aggregate organizational level or through operational indicators that are relatively easy to quantify.

The performance of rescue service incidents commanders in Finland had not been examined scientifically before, and no established performance measurement framework existed. Based on previous international research, an electronic survey was designed and conducted across three different management levels. The results identified 17 critical competencies required of rescue service incident commanders. A performance measurement framework was developed based on these findings. In addition, an example indicator was proposed to demonstrate how the framework can be applied in practice.