ENE-TSI compliance in Finnish railways : assessment, streamlining and opportunities

Abstract

This thesis examines the implementation of the Energy Technical Specification for Interoperability (ENE-TSI) in Finnish railway electrification projects in collaboration with Finnish Transport and Infrastructure Agency and Sweco Finland Oy. It focuses on assessment procedures, streamlining strategies, and opportunities. The study identifies inefficiencies in compliance processes, such as documentation redundancy, fragmented interpretation, and regulatory complexities.

Using qualitative interviews with infrastructure professionals and regulatory analysis of European railway directives, the research finds that challenges are mainly systemic, stemming from uncoordinated stakeholder roles, poor early-phase planning, and a lack of standardized assessment practices.

The study proposes a framework to improve ENE-TSI implementation through better stakeholder alignment, simplified documentation, and proactive risk management. It also explores how increased private equity interest in infrastructure projects necessitate more agile, transparent, and scalable compliance pathways. These findings contribute to both academic understanding and practical execution of infrastructure regulation, supporting interoperability, sustainability, and efficient public-private collaboration in EU railway development.

Tämä pro gradu tutkielma tarkastelee Rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden teknisten eritelmien – osajärjestelmän Energia toimeenpanoa Suomen rautateiden sähköistyksessä yhteistyössä Väyläviraston ja Sweco Finland Oy:n kanssa. Työ keskittyy arviointimenettelyihin, virtaviivaistamisstrategioihin ja mahdollisuuksiin. Tutkimus tunnistaa tehottomuuksia arviointiprosesseissa, kuten dokumentaation moninkertaisuus, hajanaisia tulkintoja ja sääntelyn monimutkaisuutta.

Kvalitatiivisia haastatteluita infra-alan ammattilaisten kanssa ja Euroopan rautatiealan direktiivien sääntelyanalyysiä hyödyntäen tutkimuksessa selviää, että ongelmat ovat pääasiassa systeemisiä, johtuen sidosryhmien koordinoimattomista rooleista, heikosta alkuvaiheen suunnittelusta ja yhtenäisten arviointikäytäntöjen puutteesta.

Tutkimus esittää kehikon ENE-YTE:n toimeenpanon parantamiseksi paremmalla sidosryhmien yhteistyöllä, yksinkertaistetulla dokumentaatiolla ja ennakoivalla riskien hallinnalla. Lisäksi tutkimus selvittää, miten kasvava pääomasijoittajien kiinnostus infrastruktuurihankkeisiin edellyttää ketterämpiä, läpinäkyvämpiä ja skaalautuvampia arviointitapoja. Nämä havainnot edistävät sekä infrastruktuurisääntelyn akateemista ymmärrystä että käytännön toteutusta tukien yhteentoimivuutta, kestävyyttä ja tehokasta julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä EU:n rautatiekehityksessä.