Maanpuolustustahdon ja asuinpaikan välinen yhteys Suomessa sekä maanpuolustustahdon käsitteen haasteellisuus mittauksissa

Abstract

Tutkielmassa pyrittiin selvittämään kvantitatiivisin menetelmin sitä, onko suomalaisten maanpuolustustahdossa alueellisia eroja. Lisäksi luotiin katsaus maanpuolustustahdon viimeaikaiseen tutkimukseen keskittyen sellaisiin artikkeleihin, jotka ovat yleistettävissä suomalaiseen kontekstiin. Analyysimenetelmänä oli lineaarinen regressioanalyysi. Suomi jaettiin alueellisesti maakunnittain Helsinki-Uusimaahan, Keski-Suomeen, Itä-Suomeen, Länsi Suomeen sekä Pohjois-Suomeen. Vertailuryhmänä oli Helsinki-Uusimaa. Kontrollimuuttujina olivat ikä, sukupuoli sekä se onko taloudessa alaikäisiä lapsia. Analyysin lähdeaineistona oli Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimus 2025 (Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS, 2025a).

Analyysissä selvitettiin sekä yksilön henkilökohtaista maanpuolustustahtoa että yleistä maanpuolustustahtoa. Analyysissä selvisi, että tilastollisesti merkitsevä ero löytyy Pohjois-Suomen ja vertailualueen välillä. Pohjois-Suomessa asuvien henkilökohtainen maanpuolustustahto oli korkeampi kuin vertailuryhmässä. Lisäksi havaittiin, että miesten maanpuolustustahto oli keskimäärin korkeampi kuin naisten.

Tutkielmassa esitettyjen artikkelien ja tekstien pohjalta sekä päättelyn avulla voitiin johto päätösosiossa todeta, että vaikka maanpuolustustahdon tutkiminen ja mittaaminen on tärkeää, niin varsinkin mittausten tuloksien tulkinta voi olla joskus haastavaa ja mittauskysymyksissä voi olla tarkennettavaa.

The aim of this thesis was to examine, using quantitative methods, whether there are regional differences in the will of Finns to defend their country. Additional aim was to provide an overview of recent research on the will to defend, focusing on articles that are generalizable to the Finnish context. The analytical method used was linear regression analysis. Finland was regionally divided by provinces into Helsinki-Uusimaa, Central Finland, Eastern Fin land, Western Finland, and Northern Finland. Helsinki-Uusimaa served as the reference group. Control variables included age, gender, and whether there were underage children in the household. The data used in the analysis were drawn from the Finnish Opinions on Security Policy and National Defence 2025 (The Advisory Board for Defence Information (ABDI), 2025).

The analysis examined both individuals’ personal will to defend the country and general will to defend. The results indicated a statistically significant difference between Northern Fin land and the reference region. The will to defend among residents of Northern Finland was higher than in the reference group. Additionally, it was observed that men’s will to defend was, on average, higher than women’s.

Based on the articles and texts presented in the thesis, as well as deductive reasoning, it was concluded that although studying and measuring the will to defend is important, the interpretation of the results can at times be challenging, and there may be a need for refinement in the measurement questions.