Koulutusmahdollisuuksien ristiriitaiset diskurssit mediassa

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan kriittisen diskurssianalyysin keinoin sitä, millaisia koulutusmahdollisuuksiin liittyviä ehtoja, merkityksiä ja rajoituksia suomalaisessa uutismediassa tuotetaan. Tarkastelun kohteena olivat erityisesti tekniikan alat sekä sosiaali- ja terveysalat, jotka ovat viime vuosina olleet näkyvästi esillä julkisessa keskustelussa niin työvoimapulan, koulutuspoliittisten tavoitteiden kuin hyvinvointivaltion tulevaisuuden näkökulmasta. Tutkielmassa koulutusta ei tarkasteltu neutraalina ilmiönä, vaan osana laajempia yhteiskunnallisia diskursseja eli puhetapoja, joissa määritellään millaiset koulutuspolut näyttäytyvät toivottuina, järkevinä valintoina tai mahdollisina.

Tutkielman teoreettis-metodologinen viitekehys rakentuu kriittisen diskurssianalyysin (CDA) varaan, ja analyysissa hyödynnetään Norman Faircloughin (2010) kolmiulotteista mallia. Mallissa tarkastellaan tekstiä, diskursiivisia käytäntöjä sekä sosiaalisia käytäntöjä. Aineistona on käytetty Yleisradio Oy:n (Yle) sähköisiä uutisartikkeleita vuosilta 2022–2026.

Analyysin tuloksena aineistosta tunnistettiin neljä keskeistä päädiskurssia: työllisyyden ristiriitainen diskurssi, koulutukseen ohjaava diskurssi, yksilön vastuun diskurssi sekä tulevaisuuden diskurssi. Tulokset osoittavat, että koulutus rakentuu mediapuheessa samanaikaisesti yksilön vastuuna, yhteiskunnallisena ratkaisuna sekä epävarmoihin tulevaisuuden odotuksiin kytkeytyvänä lupauksena. Samalla koulutusmahdollisuudet, toimijuus ja koulutuspolut näyttäytyvät eriytyvinä, sillä niitä muovaavat resurssit, rakenteelliset tekijät sekä työelämän ristiriitaiset odotukset. Tutkielma osoittaa, että media ei ainoastaan kuvaa koulutusta ja työelämää, vaan osallistuu aktiivisesti niitä koskevien merkitysten, ehtojen ja mahdollisuuksien rakentamiseen.

This bachelor’s thesis uses critical discourse analysis to examine what kind of conditions, meanings and limitations related to educational opportunities are produced in Finnish news media. In particular, the fields of technology and social welfare and health care were examined, which in recent years have been prominent in public debate from the perspective of labour shortages, educational policy objectives and the future of the welfare state. In the thesis, education was not viewed as a neutral phenomenon, but as part of broader social discourses, i.e., speech patterns that define what kinds of educational paths appear to be desired, rational choices or possible.

The theoretical-methodological framework of the thesis is built on critical discourse analysis (CDA), and the analysis utilizes the three-dimensional model of Norman Fairclough (2010). The model examines text, discursive practices, and social practices. The material consists of online news articles from Yleisradio Oy (Yle) from 2022 to 2026.

As a result of the analysis, four main discourses were identified in the material: the conflicting discourse of employment, the discourse that guides education, the discourse of individual responsibility, and the discourse of the future. The results show that education is structured in media speech simultaneously as an individual responsibility, a societal solution and a promise linked to uncertain future expectations. At the same time, training opportunities, agency and training paths appear to be differentiated, as they are shaped by resources, structural factors and conflicting expectations of working life. The thesis shows that the media not only depicts education and working life, but actively participates in building the meanings, conditions and opportunities that apply to them.