The role of double materiality in shaping corporate decision-making : insights from companies across different industries

Abstract

This master’s thesis examines how double materiality shapes corporate decision-making and how it is translated from sustainability reporting requirements into corporate practice. It also investigates whether double materiality influences strategic, operational and functional decisions across organisations.

The study uses a qualitative research design based on semi-structured interviews with eight Finnish companies from different sectors. The interview data were analysed thematically to identify recurring patterns in how double materiality is understood and applied in practice.

The findings show that double materiality is adopted at different levels of organisational maturity, ranging from compliance-driven assessment to more strategically embedded use. The CSRD has been the main catalyst for formalising double materiality, but in many organisations, it still functions primarily as a document-driven exercise rather than a fully integrated management tool. In more advanced companies, double materiality is linked to governance, risk management, strategic planning, capital allocation and procurement. The thesis concludes that the concept has the greatest value when it’s treated not only as a reporting requirement, but also as a governance tool that supports long-term resilience and more coherent decision-making.

Tässä diplomityössä tarkastellaan, millä tavoin kaksoisolennaisuus ohjaa yritysten päätöstentekoa ja miten raportointivaatimuksista nouseva käsite siirtyy käytännön toimintaan organisaatioissa. Lisäksi selvitetään, heijastuuko kaksoisolennaisuus strategisiin, operatiivisiin ja toiminnallisiin valintoihin yrityksen eri tasoilla.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja aineisto kerättiin puolistrukturoitujen haastattelujen avulla kahdeksasta eri toimialoja edustavasta Suomessa toimivasta yrityksestä. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla, jotta voitiin tunnistaa toistuvia tapoja ymmärtää ja soveltaa kaksoisolennaisuutta käytännössä.

Tulokset osoittavat, että kaksoisolennaisuuden hyödyntämisessä on merkittäviä eroja yritysten välillä. Osassa organisaatioista se nähdään lähinnä vaatimusten täyttämisenä, kun taas toisaalla se on kytkeytynyt tiiviimmin strategiseen johtamiseen. CSRD on toiminut keskeisenä ajurina kaksoisolennaisuuden käyttöönotossa, mutta monissa yrityksissä sen rooli painottuu edelleen raportointiin liittyvään dokumentointiin eikä niinkään kokonaisvaltaiseen johtamisen välineeseen. Edistyneemmissä organisaatioissa kaksoisolennaisuus yhdistyy esimerkiksi hallintorakenteisiin, riskienhallintaan, strategiatyöhön, investointipäätöksiin ja hankintoihin.

Tutkielman perusteella kaksoisolennaisuudesta saadaan eniten hyötyä silloin, kun sitä ei nähdä pelkkänä raportointivelvoitteena. Sen sijaan sitä tulisi pitää osana johtamisjärjestelmää, joka tukee pitkän aikavälin johdonmukaista päätöksentekoa.