Logistiikan ja varaston suorituskyvyn mittaaminen valmistavassa teollisuusyrityksessä

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli suunnitella kohdeyrityksen logistiikka- ja varastotoiminnoille suorituskykymittaristo, joka tukee toiminnan ohjaamista ja kehittämistä. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, miten logistiikan ja varaston suorituskykyä tulisi mitata ja millaisia mittareita mittaamisessa tulisi hyödyntää. Tutkimus toteutettiin konstruktiivisena tutkimuksena, jossa hyödynnettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä. Empiirinen aineisto kerättiin projektitiimin työpajatyöskentelyn havainnoinnilla. Tutkimusta edelsi esiselvitys logistiikan nykytilasta. Teoreettinen viitekehys käsittelee suorituskyvyn mittaamisen merkitystä ja haasteita, mittaristoprojektia kokonaisuutena sekä logistiikan ja varaston mittaamisen erityispiirteitä.

Logistiikan ja varaston suorituskyvyn mittaaminen noudattaa pääosin yleisen suorituskyvyn mittaamisen periaatteita, mutta sillä on myös toiminnolle ominaisia erityispiirteitä. Mittaaminen kohdistuu tulo-, sisä- ja lähtölogistiikan suoritukseen. Perinteisten ulottuvuuksien kuten kustannusten, laadun, tuottavuuden ja ajan rinnalla logistiikassa korostuvat joustavuus sekä epäsuorat ulottuvuudet, kuten aineettomat suorituskyvyn osa-alueet, joiden mittaaminen on perinteisiä ulottuvuuksia haastavampaa.

Mittaristoprojekti toteutettiin SAKE-viitekehystä soveltaen kohdeyrityksen logistiikkatoiminnolle. Projekti vaiheistettiin neljään työpajaan SAKE:n prosessimallin mukaisesti. Tutkimuksen tuloksena kehitettiin 12 mittaria kattava mittaristo neljälle osa-alueelle: toimitusvarmuus, varastonhallinta, tuottavuus ja tehokkuus sekä toimittajien suorituskyky. Laadittu mittaristo painottuu ei-taloudellisiin mittareihin, mikä vastaa sen ensisijaista tavoitetta operatiivisen toiminnanohjauksen tukemisessa. Mittariston kokonaisvaltaisuuden puute ja mittareiden yleisluontoisuus datan saatavuuden vuoksi ovat merkittävimmät puutteet. Kokonaisuutena mittaristo täyttää sille yrityksessä asetetut tavoitteet ja toimii pilottiprojektina sekä erityisesti oppimiskokemuksena, jonka pohjalta mittaamista ja mittaristoa voidaan jatkokehittää.

The aim of the study was to design a performance measurement system for the logistics and warehouse functions of the company to support the management and development of operations. In addition, the study aimed to identify how logistics and warehouse performance should be measured and what kinds of metrics should be used. The study was conducted as constructive research utilizing qualitative research methods. The empirical data was collected through observation of project team during workshop sessions. Before this preliminary study was carried out. The theoretical framework addresses the significance and challenges of performance measurement, the performance measurement project as a whole, and the specific characteristics of logistics and warehouse measurement.

Logistics and warehouse performance measurement largely follow the general principles of performance measurement, yet it also has characteristics specific to the function. Measurement focuses on the performance of inbound, internal, and outbound logistics. Alongside traditional dimensions like cost, quality, productivity, and time also flexibility and indirect dimensions, such as intangible performance dimensions that are more challenging to measure, receive particular emphasis.

The measurement project was implemented by applying the SAKE framework. The project was divided into four workshops in accordance with the SAKE process model. As a result of the study, 12 metrics were developed covering four areas: delivery reliability, inventory management, productivity and efficiency, and supplier performance. The developed set of metrics focuses on non-financial indicators aligning with its primary objective of supporting operations management. The comprehensiveness and the general nature of the metrics are their most significant shortcomings due to data availability. Overall, the metrics meet the objectives set for them within the company and serve as a pilot project and as a learning experience that can be used to further develop the measurement process and the metrics.