Unlocking finance for multi-project companies in creative industries : a comparative multi-case analysis

Abstract

This thesis examines the challenges of accessing external finance for companies in creative industries (CI) that rely heavily on their intangible assets for value creation. Traditional finance markets often fail to accurately value these companies and their resources, leading to systemic underfunding in the sector. The thesis is conducted as a comparative multi-case study with a mixed-methodology approach. The case study examines four large companies from non-creative industries: Airbus, AstraZeneca, Barrick Mining Corporation and Örsted. Structurally, the study is divided into three parts: Thematic qualitative categorization, multiple linear regression and an event-study.

The findings shed light on diversity of financial instruments, capital structure and legibility of information. Case companies make use of a wide variety of financing instruments ranging outside of just traditional debt and equity. Alternative finance instruments are utilized by the case companies to mitigate project-level uncertainty. The study also found that the relationship between asset tangibility and capital structure is context-dependent, rather than universal; credible and mature intellectual property can increase a company’s debt capacity, contrary to the suggestions of traditional theory. The event-study portion of the paper found a pattern that suggests the existence of a gap in valuation: Finance markets react more strongly to traditional financial updates, as opposed to signals that indicate intangible innovation. The thesis concludes that there exists an information legibility problem that hampers CI companies’ ability to raise external financing. To overcome this, creative firms must professionalize IP management to reach a "credibility threshold" and adopt proactive financial communication strategies that present creative milestones as risk-mitigation events.

Tämä kandidaatintutkielma analysoi luovien alojen yrityksiä ja haasteita joita ne kohtaavat hankkiessaan ulkoista rahoitusta. Näiden yritysten arvonluonti perustuu olennaisesti aineettomiin hyödykkeisiin. Näiden resurssien arvottaminen rahoitusmarkkinoilla epäonnistuu usein, mikä johtaa systemaattiseen alirahoittamiseen. Tutkielma on luonteeltaan monitapaustutkimus, joka on toteutettu yhdistämällä laadullinen ja määrällinen tutkimusote. Tapaustutkimus koostuu seuraavista yrityksistä: Airbus, AstraZeneca, Barrick Mining Corporation ja Örsted. Tutkielma on jaettu kolmeen osaan: Temaattinen kategorisointi, monen muuttujan lineaarinen regressioanalyysi sekä tapahtumatutkimus.

Keskeiset löydökset liittyvät käytettyjen rahoitusinstrumenttien laaja-alaisuuteen, pääomarakenteeseen ja tuotetun tiedon luettavuuteen. Tarkastellut yritykset hyödyntävät velka- ja pääomarahoituksen lisäksi vaihtoehtoisia rahoitusinstrumentteja, joilla hallitaan hankekohtaista epävarmuutta perinteisiä rahoitusinstrumentteja hienostuneemmin. Lisäksi todetaan, että varojen aineellisuuden ja pääomarakenteen välinen suhde on kontekstisidonnainen, ei yleispätevä; uskottava aineeton omaisuus voi kasvattaa yrityksen velkakapasiteettia, mikä on vastoin perinteisen teorian oletuksia. Tapahtumatutkimuksessa havaittiin viitteitä siitä, että rahoitusmarkkinat reagoivat voimakkaammin tavanomaisiin verrattuna aineettomiin signaaleihin. Tutkielman johtopäätöksenä todetaan, että luovien alojen yritysten ulkoisen rahoituksen hankintaa vaikeuttaa informaation luettavuuteen liittyvä ongelma. Luovien yritysten on kasvatettava aineettoman omaisuuden hallinnan uskottavuutta ja luotettavuutta, saavuttaakseen niin kutsutun uskottavuuskynnyksen.