Kelan kriisiviestintä ja maineenhallinta loppuvuoden 2025 kohuissa
Sievänen, Alina (2026)
Kandidaatintutkielma
2026
School of Engineering Science, Yhteiskuntatieteet
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026050740389
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026050740389
Tiivistelmä
Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on tarkastella Kansaneläkelaitoksen (Kela) kriisiviestintää ja maineenhallintaa loppuvuoden 2025 kohuissa. Tutkimus analysoi, millaisia viestintästrategioita organisaatio hyödynsi kriisitilanteessa ja miten media kehysti tapahtumia. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu tilannekohtaiseen kriisiviestintäteoriaan (SCCT), imagonkorjausteoriaan sekä median kehystämistä käsittelevään tutkimukseen. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, ja aineisto koostui Kelan tiedotteista sekä aihetta käsittelevästä mediakirjoittelusta.
Tulokset osoittavat, että Kelan kriisiviestintä oli pääosin strategista ja tilanteeseen mukautuvaa. Viestinnässä korostuivat avoimuus, vastuullisuus ja maineenhallinta, ja siinä hyödynnettiin imagonkorjausteorian mukaisia strategioita. Median kehystys vaikutti merkittävästi kriisin julkiseen tulkintaan ja organisaation maineeseen. Tutkimus osoittaa, että tehokas ja oikea-aikainen kriisiviestintä on keskeinen tekijä julkisen organisaation luottamuksen ja legitimiteetin säilyttämisessä. The aim of this bachelor’s thesis is to examine the crisis communication and reputation management of the Social Insurance Institution of Finland (Kela) during the controversies of late 2025. The study analyzes the communication strategies employed by the organization and the ways in which the media framed the events. The theoretical framework is based on Situational Crisis Communication Theory (SCCT), Image Repair Theory, and research on media framing. The study was conducted as a qualitative case study, and the research material consists of Kela’s official communications and media coverage related to the case.
The findings indicate that Kela’s crisis communication was largely strategic and adaptive. The communication emphasized transparency, responsibility, and reputation management, utilizing strategies consistent with Image Repair Theory. Media framing played a significant role in shaping public interpretations of the crisis and influencing the organization’s reputation. The study demonstrates that effective and timely crisis communication is essential for maintaining trust and legitimacy in public sector organizations.
Tulokset osoittavat, että Kelan kriisiviestintä oli pääosin strategista ja tilanteeseen mukautuvaa. Viestinnässä korostuivat avoimuus, vastuullisuus ja maineenhallinta, ja siinä hyödynnettiin imagonkorjausteorian mukaisia strategioita. Median kehystys vaikutti merkittävästi kriisin julkiseen tulkintaan ja organisaation maineeseen. Tutkimus osoittaa, että tehokas ja oikea-aikainen kriisiviestintä on keskeinen tekijä julkisen organisaation luottamuksen ja legitimiteetin säilyttämisessä.
The findings indicate that Kela’s crisis communication was largely strategic and adaptive. The communication emphasized transparency, responsibility, and reputation management, utilizing strategies consistent with Image Repair Theory. Media framing played a significant role in shaping public interpretations of the crisis and influencing the organization’s reputation. The study demonstrates that effective and timely crisis communication is essential for maintaining trust and legitimacy in public sector organizations.