Johdon ESG-palkitsemisen yhteys yrityksen kannattavuuteen : paneeliaineistotutkimus pohjoismaisissa kuluttajasektorin pörssiyhtiöissä 2021–2025
Ilmonen, Jenni (2026)
Pro gradu -tutkielma
2026
School of Business and Management, Kauppatieteet
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026051143012
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026051143012
Tiivistelmä
Tämän Pro Gradu -tutkielman tavoitteena oli tarkastella ESG-mittareihin sidotun johdon palkitsemisen yhteyttä yritysten kannattavuuteen pohjoismaisissa kuluttajasektorin pörssiyhtiöissä vuosina 2021–2025. Lisäksi selvitettiin, kuinka yleistä ESG-mittareiden käyttö oli johdon palkitsemisessa ja havaittiinko sen yleistymisessä muutosta tarkasteluajanjaksolla. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena paneeliaineistotutkimuksena, jossa analyysimenetelmänä käytettiin kiinteiden vaikutusten paneeliregressiomallia.
Aineistossa oli mukana yhteensä 36 yritystä. Havaintojen kokonaismäärä oli 180. Aineisto kerättiin LSEG workspace -tietokannasta sekä yritysten vuosikertomuksista ja palkitsemisraporteista. Kannattavuutta mitattiin kokonaispääoman tuottoasteella ja liikevoittoprosentilla. Näitä muuttujia selitettiin kolmella ESG-palkitsemista kuvaavalla muuttujalla. Teoreettinen viitekehys pohjautui agenttiteoriaan sekä sidosryhmäteoriaan.
Tutkimustulosten mukaan ESG-mittareiden sisällyttäminen johdon palkitsemiseen ei ollut suoraan tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä yritysten kannattavuuteen. Sen sijaan ESG-mittareiden suurempi painotus palkitsemisessa oli positiivisesti yhteydessä operatiiviseen kannattavuuteen, jota mitattiin liikevoittoprosentilla. ESG-palkitseminen on yleistynyt merkittävästi pohjoismaisissa pörssiyhtiöissä tarkastelujaksolla, mutta sen käyttö vaihtelee maiden välillä. Tulokset viittaavat siihen, että ESG-palkitsemisen vaikutukset toteutuvat epäsuorasti ja kannustimien voimakkuudella on keskeinen rooli yrityksen suorituskyvyn kannalta. The aim of this master’s thesis was to examine the relationship between ESG-linked executive compensation and firm profitability in Nordic consumer sector listed companies during the period 2021–2025. In addition, the study investigated how common the use of ESG metrics in executive compensation is and whether their prevalence has changed over the study period. The study was conducted as a quantitative panel data analysis using a fixed effects regression model.
The dataset consisted of 36 companies, with a total of 180 observations. The data was collected from the LSEG Workspace database as well as from companies’ annual reports and compensation reports. Profitability was measured using return on assets and EBIT margin. These variables were explained by three ESG-related compensation variables. The theoretical framework was based on agency theory and stakeholder theory.
The results indicate that the inclusion of ESG metrics in executive compensation was not directly and statistically significantly associated with firm profitability. However, a higher weighting of ESG metrics in compensation was positively associated with operating profitability, measured by EBIT margin. ESG-linked compensation has become significantly more common in Nordic listed companies during the study period, although its use varies across countries. The findings suggest that the effects of ESG compensation are indirect and that the strength of incentives plays a key role in firm performance.
Aineistossa oli mukana yhteensä 36 yritystä. Havaintojen kokonaismäärä oli 180. Aineisto kerättiin LSEG workspace -tietokannasta sekä yritysten vuosikertomuksista ja palkitsemisraporteista. Kannattavuutta mitattiin kokonaispääoman tuottoasteella ja liikevoittoprosentilla. Näitä muuttujia selitettiin kolmella ESG-palkitsemista kuvaavalla muuttujalla. Teoreettinen viitekehys pohjautui agenttiteoriaan sekä sidosryhmäteoriaan.
Tutkimustulosten mukaan ESG-mittareiden sisällyttäminen johdon palkitsemiseen ei ollut suoraan tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä yritysten kannattavuuteen. Sen sijaan ESG-mittareiden suurempi painotus palkitsemisessa oli positiivisesti yhteydessä operatiiviseen kannattavuuteen, jota mitattiin liikevoittoprosentilla. ESG-palkitseminen on yleistynyt merkittävästi pohjoismaisissa pörssiyhtiöissä tarkastelujaksolla, mutta sen käyttö vaihtelee maiden välillä. Tulokset viittaavat siihen, että ESG-palkitsemisen vaikutukset toteutuvat epäsuorasti ja kannustimien voimakkuudella on keskeinen rooli yrityksen suorituskyvyn kannalta.
The dataset consisted of 36 companies, with a total of 180 observations. The data was collected from the LSEG Workspace database as well as from companies’ annual reports and compensation reports. Profitability was measured using return on assets and EBIT margin. These variables were explained by three ESG-related compensation variables. The theoretical framework was based on agency theory and stakeholder theory.
The results indicate that the inclusion of ESG metrics in executive compensation was not directly and statistically significantly associated with firm profitability. However, a higher weighting of ESG metrics in compensation was positively associated with operating profitability, measured by EBIT margin. ESG-linked compensation has become significantly more common in Nordic listed companies during the study period, although its use varies across countries. The findings suggest that the effects of ESG compensation are indirect and that the strength of incentives plays a key role in firm performance.