Käytännöllisesti vahvat, rakenteellisesti hauraat : dynaamiset kyvykkyydet sosiaalialan kolmannen sektorin palveluntuottajaorganisaatioissa

Abstract

Tässä diplomityössä tarkastellaan dynaamisten kyvykkyyksien merkitystä sosiaalialan kolmannen sektorin palveluntuottajaorganisaatioiden sopeutumisessa, menestymisessä ja uudistumisessa muuttuvassa toimintaympäristössä. Sosiaalialan toimintaympäristöä ovat viime vuosina muokanneet erityisesti hyvinvointialueuudistus, erilaiset rahoitusleikkaukset, palvelurakenteiden muutokset sekä asiakkaiden entistä monimuotoisemmat tarpeet. Nämä yhdessä ovat lisänneet epävarmuutta ja asettaneet kasvavia vaatimuksia organisaatioiden muutoskyvylle. Dynaamisten kyvykkyyksien viitekehys tarjoaa teoreettisen näkökulman näiden haasteiden tarkasteluun.

Tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena, ja aineisto koostuu kahdeksan sosiaalialan kolmannen sektorin palveluntuottajaorganisaation ylimmän johdon puolistrukturoiduista teemahaastatteluista. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla hyödyntäen sensing-, seizing- ja transforming-kyvykkyyksien viitekehystä.

Tulosten perusteella dynaamiset kyvykkyydet ilmenevät erityisesti inhimillisiin resursseihin, verkostoihin ja kokemuspohjaiseen tiedon käsittelyyn nojaavina toimintamalleina. Muutosten havaitseminen ja niihin reagointi perustuvat laajaan sidosryhmäyhteistyöhön, asiakasrajapinnasta saatavaan tietoon sekä arjen havaintoihin, kun taas systemaattisten analyysimenetelmien hyödyntäminen on vähäistä. Organisaatioiden uudistuminen näyttäytyy pääosin reaktiivisena ja tilannesidonnaisena, korostaen rakenteellisia muutoksia, työn joustavuutta ja kokeilukulttuuria. Dynaamiset kyvykkyydet ovat keskeinen edellytys sosiaalialan kolmannen sektorin organisaatioiden toiminnan jatkuvuudelle, mutta niiden systemaattinen johtaminen vaatii kevyitä ja kontekstisidonnaisia strukturoituja kehittämistapoja.

This master’s thesis examines the role of dynamic capabilities in the adaptation, performance, and renewal of third-sector service provider organizations in the social services sector within a changing operating environment. In recent years, the operating environment of social services has been shaped by the wellbeing services county reform, various funding cuts, structural changes in service provision, and increasingly diverse client needs. Together, these factors have increased uncertainty and placed growing demands on organizations’ capacity for change. The dynamic capabilities framework provides a theoretical lens for analyzing these challenges.

The study was conducted as a qualitative interview study, and the data consists of semistructured thematic interviews with the top management of eight third-sector social service provider organizations. The data were analyzed using theory-guided content analysis, drawing on the framework of sensing, seizing, and transforming capabilities.

The results indicate that dynamic capabilities manifest particularly through practices grounded in human resources, networks, and experience-based knowledge processing. The identification of changes and responses to them are based on extensive stakeholder collaboration, information obtained from the client interface, and everyday observations, while the use of systematic analytical methods is limited. Organizational renewal appears largely reactive and context-dependent, emphasizing structural adjustments, flexibility in work practices, and an experimental culture. Dynamic capabilities are a key prerequisite for the continuity of third-sector social service organizations, but their systematic management requires lightweight and context-sensitive structured development approaches.