Leadership in the digital transformation of sports coaching : a case study of a performance cheer pom double team
Kettunen, Lotte (2026)
Kandidaatintyö
2026
School of Engineering Science, Tuotantotalous
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026051846981
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026051846981
Tiivistelmä
This bachelor’s thesis examines how digital tools are used in sports coaching and how they support leadership and athlete development. The study focuses on a performance cheer pom double team, where training requires technical precision, synchronization, and continuous feedback.
This thesis adopts a qualitative research approach, combining a literature review and a case study. The empirical data was collected through semi-structured interviews and analyzed thematically.
The findings show that digital tools are embedded in the daily training process. Video analysis emerged as the most important tool, supporting technical feedback, performance evaluation, and athlete self-reflection. Communication technologies enabled continuous interaction between coaches and athletes, while wearable devices supported the monitoring of training load and recovery. The findings also indicate that digital tools supported leadership by strengthening communication, improving the quality of feedback, and increasing athlete autonomy.
The study concludes that digital tools support leadership and athlete development but do not replace human coaching. Human interaction remains essential for motivation, interpretation, and immediate feedback. The results suggest that a hybrid approach combining digital tools and in-person coaching provides the most effective support for athlete development. Tässä kandidaatintyössä tarkastellaan digitaalisten työkalujen käyttöä urheiluvalmennuksessa sekä niiden roolia johtamisen ja urheilijan kehityksen tukemisessa. Tutkimus kohdistuu performance cheer pom double -joukkueeseen, jossa harjoittelu edellyttää korkeaa teknistä tarkkuutta, synkronisaatiota ja jatkuvaa palautetta.
Tämä kandidaatintyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa yhdistettiin kirjallisuuskatsaus ja tapaustutkimus. Empiirinen aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla ja analysoitiin temaattisesti.
Tulokset osoittavat, että digitaaliset työkalut ovat kiinteä osa päivittäistä harjoittelua. Videoanalyysi nousi keskeisimmäksi työkaluksi, sillä se tuki teknisen suorituksen arviointia, palautteen antamista ja urheilijoiden itsereflektiota. Viestintäteknologiat mahdollistivat jatkuvan vuorovaikutuksen valmentajien ja urheilijoiden välillä, kun taas puettava teknologia tuki harjoituskuorman ja palautumisen seurantaa. Lisäksi tulokset osoittavat, että digitaaliset työkalut tukivat johtamista vahvistamalla viestintää, parantamalla palautteen laatua ja lisäämällä urheilijoiden autonomiaa.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että digitaaliset työkalut tukevat johtamista ja urheilijan kehitystä, mutta eivät korvaa valmennuksen inhimillistä ulottuvuutta. Ihmisten välinen vuorovaikutus säilyy keskeisenä motivaation, tulkinnan ja välittömän palautteen kannalta. Tulokset viittaavat siihen, että digitaalisia työkaluja ja lähivalmennusta yhdistävä hybridimalli tarjoaa tehokkaimman tavan tukea urheilijan kehitystä.
This thesis adopts a qualitative research approach, combining a literature review and a case study. The empirical data was collected through semi-structured interviews and analyzed thematically.
The findings show that digital tools are embedded in the daily training process. Video analysis emerged as the most important tool, supporting technical feedback, performance evaluation, and athlete self-reflection. Communication technologies enabled continuous interaction between coaches and athletes, while wearable devices supported the monitoring of training load and recovery. The findings also indicate that digital tools supported leadership by strengthening communication, improving the quality of feedback, and increasing athlete autonomy.
The study concludes that digital tools support leadership and athlete development but do not replace human coaching. Human interaction remains essential for motivation, interpretation, and immediate feedback. The results suggest that a hybrid approach combining digital tools and in-person coaching provides the most effective support for athlete development.
Tämä kandidaatintyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa yhdistettiin kirjallisuuskatsaus ja tapaustutkimus. Empiirinen aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla ja analysoitiin temaattisesti.
Tulokset osoittavat, että digitaaliset työkalut ovat kiinteä osa päivittäistä harjoittelua. Videoanalyysi nousi keskeisimmäksi työkaluksi, sillä se tuki teknisen suorituksen arviointia, palautteen antamista ja urheilijoiden itsereflektiota. Viestintäteknologiat mahdollistivat jatkuvan vuorovaikutuksen valmentajien ja urheilijoiden välillä, kun taas puettava teknologia tuki harjoituskuorman ja palautumisen seurantaa. Lisäksi tulokset osoittavat, että digitaaliset työkalut tukivat johtamista vahvistamalla viestintää, parantamalla palautteen laatua ja lisäämällä urheilijoiden autonomiaa.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että digitaaliset työkalut tukevat johtamista ja urheilijan kehitystä, mutta eivät korvaa valmennuksen inhimillistä ulottuvuutta. Ihmisten välinen vuorovaikutus säilyy keskeisenä motivaation, tulkinnan ja välittömän palautteen kannalta. Tulokset viittaavat siihen, että digitaalisia työkaluja ja lähivalmennusta yhdistävä hybridimalli tarjoaa tehokkaimman tavan tukea urheilijan kehitystä.