Finnish retail investors’ use of AI tools in investment decision-making and risk management
Hupli, Ada (2026)
Kandidaatintutkielma
Hupli, Ada
2026
School of Business and Management, Kauppatieteet
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026051848011
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026051848011
Tiivistelmä
This thesis examines how Finnish retail investors use artificial intelligence (AI) tools in investment decision-making and risk management. It also explores how investors assess the reliability of AI-generated investment information and how these evaluations shape their trust in AI tools and their reliance on them. As retail investors typically do not have access to professional resources and expertise, understanding how they use and evaluate AI tools in financially consequential decisions is particularly relevant.
The study combines a literature review with a qualitative empirical section based on seven semi-structured interviews with Finnish retail investors. Participants varied in age, investing experience, self-assessed skill level, and AI usage. The interview data were analysed using inductive content analysis.
The findings show that Finnish retail investors use AI mainly as a support tool for information search, comparison, and validating existing investment ideas, rather than as something that makes decisions on their behalf. AI was not described as a tool for managing investment risk directly. Instead, investors continued to rely on familiar practices such as diversification for risk management. However, AI was perceived as capable of influencing risk-taking indirectly by increasing the confidence of investors through convincing outputs. Trust in AI-generated investment information was not automatic, but based on actively questioning outputs, checking sources, and verifying information before relying on it. Overall, investors neither rejected nor fully embraced AI, but recognised its potential benefits while emphasising the need for critical use and for making their own decisions. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, miten suomalaiset piensijoittajat hyödyntävät tekoälytyökaluja sijoituspäätöksenteossa ja riskienhallinnassa. Lisäksi tutkitaan, miten sijoittajat arvioivat tekoälyn tuottaman sijoitustiedon luotettavuutta ja miten nämä arviot vaikuttavat heidän luottamukseensa tekoälytyökaluja kohtaan sekä niiden käyttöön. Koska piensijoittajilla ei tyypillisesti ole käytettävissään ammattimaisia resursseja ja asiantuntemusta, on erityisen merkityksellistä ymmärtää, miten he hyödyntävät ja arvioivat tekoälytyökaluja taloudellisesti merkittävissä päätöksissä.
Tutkimus yhdistää kirjallisuuskatsauksen ja laadullisen empiirisen aineiston, joka perustuu seitsemään puolistrukturoituun haastatteluun suomalaisten piensijoittajien kanssa. Osallistujat vaihtelivat iän, sijoituskokemuksen, itsearvioidun osaamistason ja tekoälyn käytön suhteen. Haastatteluaineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla.
Tulokset osoittavat, että suomalaiset piensijoittajat käyttävät tekoälyä ensisijaisesti tukena tiedonhakuun, vertailuun ja olemassa olevien sijoitusideoiden vahvistamiseen, eivätkä niinkään välineenä, joka tekee päätöksiä heidän puolestaan. Tekoälyä ei kuvattu välineeksi, jolla hallitaan sijoitusriskiä suoraan. Sen sijaan riskienhallinta perustui edelleen tuttuihin käytäntöihin, kuten hajauttamiseen. Tekoälyn pidettiin kuitenkin voivan vaikuttaa riskinottoon epäsuorasti lisäämällä sijoittajien luottamusta vakuuttavien tuotosten avulla. Luottamus tekoälyn tuottamaan sijoitustietoon ei ollut automaattista, vaan se perustui tuotosten aktiiviseen arviointiin, lähteiden tarkistamiseen ja tietojen vahvistamiseen ennen niiden käyttämistä. Kokonaisuutena sijoittajat eivät hylänneet eivätkä täysin omaksuneet tekoälyä, vaan pitivät sitä hyödyllisenä, mutta korostivat kriittistä käyttöä ja omien päätösten tekemistä.
The study combines a literature review with a qualitative empirical section based on seven semi-structured interviews with Finnish retail investors. Participants varied in age, investing experience, self-assessed skill level, and AI usage. The interview data were analysed using inductive content analysis.
The findings show that Finnish retail investors use AI mainly as a support tool for information search, comparison, and validating existing investment ideas, rather than as something that makes decisions on their behalf. AI was not described as a tool for managing investment risk directly. Instead, investors continued to rely on familiar practices such as diversification for risk management. However, AI was perceived as capable of influencing risk-taking indirectly by increasing the confidence of investors through convincing outputs. Trust in AI-generated investment information was not automatic, but based on actively questioning outputs, checking sources, and verifying information before relying on it. Overall, investors neither rejected nor fully embraced AI, but recognised its potential benefits while emphasising the need for critical use and for making their own decisions.
Tutkimus yhdistää kirjallisuuskatsauksen ja laadullisen empiirisen aineiston, joka perustuu seitsemään puolistrukturoituun haastatteluun suomalaisten piensijoittajien kanssa. Osallistujat vaihtelivat iän, sijoituskokemuksen, itsearvioidun osaamistason ja tekoälyn käytön suhteen. Haastatteluaineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla.
Tulokset osoittavat, että suomalaiset piensijoittajat käyttävät tekoälyä ensisijaisesti tukena tiedonhakuun, vertailuun ja olemassa olevien sijoitusideoiden vahvistamiseen, eivätkä niinkään välineenä, joka tekee päätöksiä heidän puolestaan. Tekoälyä ei kuvattu välineeksi, jolla hallitaan sijoitusriskiä suoraan. Sen sijaan riskienhallinta perustui edelleen tuttuihin käytäntöihin, kuten hajauttamiseen. Tekoälyn pidettiin kuitenkin voivan vaikuttaa riskinottoon epäsuorasti lisäämällä sijoittajien luottamusta vakuuttavien tuotosten avulla. Luottamus tekoälyn tuottamaan sijoitustietoon ei ollut automaattista, vaan se perustui tuotosten aktiiviseen arviointiin, lähteiden tarkistamiseen ja tietojen vahvistamiseen ennen niiden käyttämistä. Kokonaisuutena sijoittajat eivät hylänneet eivätkä täysin omaksuneet tekoälyä, vaan pitivät sitä hyödyllisenä, mutta korostivat kriittistä käyttöä ja omien päätösten tekemistä.
