Tekoälyn omaksuminen isännöintialalla : käytön laajuus, hyödyt ja haasteet
Suhonen, Jyri (2026)
Diplomityö
2026
School of Engineering Science, Tuotantotalous
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026052050754
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026052050754
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan tekoälyn käyttöönottoa isännöintialalla sekä siihen liittyviä hyötyjä, riskejä ja käyttöönottoon vaikuttavia tekijöitä. Tutkimus toteutettiin laadullisena teemahaastattelututkimuksena, ja aineisto kerättiin kymmeneltä eri taustoja edustavalta isännöintialan ammattilaiselta. Teoreettisena viitekehyksenä hyödynnettiin Rogersin innovaatioiden diffuusioteoriaa.
Tulosten mukaan tekoäly on jo osa isännöintitoimistojen arkea, mutta sen käyttö on epätasaista sekä organisaatioiden välillä että niiden sisällä. Tekoälyä hyödynnetään erityisesti tiedonhakuun, viestintään, asiakirjojen laadintaan ja kokousmateriaalien valmisteluun. Käyttö kohdistuu pääasiassa rutiininomaiseen tiedonkäsittelyyn, ja tekoäly toimii ennen kaikkea työn valmistelun tukena, ei itsenäisenä päätöksentekijänä.
Keskeisimmiksi hyödyiksi tunnistettiin työn tehostuminen, ajansäästö, virheiden väheneminen sekä asiakaspalvelun nopeutuminen. Samalla työn sisältö muuttuu rutiinitehtävistä kohti asiantuntijatyötä ja vuorovaikutusta. Käyttöönottoa hidastavat erityisesti tietoturvaan, tietosuojaan, virheellisen tiedon riskiin ja vastuukysymyksiin liittyvät epävarmuudet sekä osaamisen puute.
Tulokset osoittavat, että tekoälyn omaksuminen etenee vaiheittain diffuusioteorian mukaisesti. Johtopäätöksenä tekoäly näyttäytyy isännöintityötä tukevana työkaluna, jonka laajempi hyödyntäminen edellyttää osaamisen kehittämistä, selkeitä toimintamalleja ja luottamuksen vahvistamista. The study examines the adoption of artificial intelligence in the property management industry and the related benefits, risks and factors influencing the adoption. The study was conducted as a qualitative thematic interview study, and the data was collected from ten property management professionals representing different backgrounds. Rogers's diffusion theory of innovations was used as a theoretical framework.
According to the results, artificial intelligence is already part of the everyday life of property management agencies, but its use is uneven both between and within organizations. Artificial intelligence is used in particular for information retrieval, communication, document preparation and preparation of meeting materials. The use is mainly focused on routine data processing, and artificial intelligence acts primarily as a support for work preparation, not as an independent decision-maker.
The main benefits identified were increased work efficiency, time savings, reduced errors and faster customer service. At the same time, the content of the work is changing from routine tasks towards expert work and interaction. The implementation is slowed down by uncertainties related to information security, data protection, the risk of incorrect information and liability issues, as well as a lack of expertise.
The results show that the adoption of artificial intelligence is progressing in stages in accordance with the diffusion theory. In conclusion, artificial intelligence appears to be a tool supporting hosting work, the wider use of which requires the development of expertise, clear operating models and strengthening of trust.
Tulosten mukaan tekoäly on jo osa isännöintitoimistojen arkea, mutta sen käyttö on epätasaista sekä organisaatioiden välillä että niiden sisällä. Tekoälyä hyödynnetään erityisesti tiedonhakuun, viestintään, asiakirjojen laadintaan ja kokousmateriaalien valmisteluun. Käyttö kohdistuu pääasiassa rutiininomaiseen tiedonkäsittelyyn, ja tekoäly toimii ennen kaikkea työn valmistelun tukena, ei itsenäisenä päätöksentekijänä.
Keskeisimmiksi hyödyiksi tunnistettiin työn tehostuminen, ajansäästö, virheiden väheneminen sekä asiakaspalvelun nopeutuminen. Samalla työn sisältö muuttuu rutiinitehtävistä kohti asiantuntijatyötä ja vuorovaikutusta. Käyttöönottoa hidastavat erityisesti tietoturvaan, tietosuojaan, virheellisen tiedon riskiin ja vastuukysymyksiin liittyvät epävarmuudet sekä osaamisen puute.
Tulokset osoittavat, että tekoälyn omaksuminen etenee vaiheittain diffuusioteorian mukaisesti. Johtopäätöksenä tekoäly näyttäytyy isännöintityötä tukevana työkaluna, jonka laajempi hyödyntäminen edellyttää osaamisen kehittämistä, selkeitä toimintamalleja ja luottamuksen vahvistamista.
According to the results, artificial intelligence is already part of the everyday life of property management agencies, but its use is uneven both between and within organizations. Artificial intelligence is used in particular for information retrieval, communication, document preparation and preparation of meeting materials. The use is mainly focused on routine data processing, and artificial intelligence acts primarily as a support for work preparation, not as an independent decision-maker.
The main benefits identified were increased work efficiency, time savings, reduced errors and faster customer service. At the same time, the content of the work is changing from routine tasks towards expert work and interaction. The implementation is slowed down by uncertainties related to information security, data protection, the risk of incorrect information and liability issues, as well as a lack of expertise.
The results show that the adoption of artificial intelligence is progressing in stages in accordance with the diffusion theory. In conclusion, artificial intelligence appears to be a tool supporting hosting work, the wider use of which requires the development of expertise, clear operating models and strengthening of trust.