Tekoäly turvallisen ohjelmistokehityksen tukena : asenteet, käytännöt ja tasapainoinen käyttö
Riihelä, Ville (2026)
Kandidaatintyö
2026
School of Engineering Science, Tietotekniikka
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026052050715
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026052050715
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintyössä selvitettiin miten organisaatiot voivat hyödyntää tekoälyä turvallisesti osana ohjelmistokehitystä. Työssä käsiteltiin turvallisen ohjelmistokehityksen käytäntöjä sekä sitä, miten niitä sovelletaan organisaatioissa tekoälyaikakaudella. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat eniten tekoälyn turvalliseen hyödyntämiseen.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena puolistrukturoituna asiantuntijahaastatteluina. Aineiston analysoinnissa käytettiin laadullista sisällönanalyysiä, jossa haastattelut teemoitettiin ja luokiteltiin riskien sekä vaikuttavuuden perusteella.
Tutkimuksen perusteella tekoälyn turvalliseen käyttöön eniten vaikuttaa ohjelmistokehitysprosessit organisaatiossa, henkilöstön osaaminen sekä datan laatu. Tulokset osoittavat, että mikään yksittäinen tekninen ratkaisu ei takaa ohjelmiston turvallisuutta, vaan turvallinen tekoälyn hyödyntäminen muodostuu toimivien prosessien, selkeän mutta joustavan ohjeistuksen, osaamisen ja datankäsittelyn kokonaisuudesta. This bachelor’s thesis examines how organizations can safely utilize artificial intelligence as part of software development. The thesis examinates practices of secure software development and how these practices are applied in the era of artificial intelligence. The aim of the thesis is to identify the main factors affecting the secure use of artificial intelligence in software development.
The study was conducted as a qualitative study using semi-structured expert interviews. Qualitative content analysis was used to analyze the data, where the interviews were categorized into themes and classed based on risk and impact.
According to the study the main factors affecting the secure use of artificial intelligence are processes, personnel competence and quality of data. The results show that there is no single technical solution that guarantees software security, but the safe utilization of artificial intelligence is formed through functioning processes, clear yet flexible instructions, competence and data processing.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena puolistrukturoituna asiantuntijahaastatteluina. Aineiston analysoinnissa käytettiin laadullista sisällönanalyysiä, jossa haastattelut teemoitettiin ja luokiteltiin riskien sekä vaikuttavuuden perusteella.
Tutkimuksen perusteella tekoälyn turvalliseen käyttöön eniten vaikuttaa ohjelmistokehitysprosessit organisaatiossa, henkilöstön osaaminen sekä datan laatu. Tulokset osoittavat, että mikään yksittäinen tekninen ratkaisu ei takaa ohjelmiston turvallisuutta, vaan turvallinen tekoälyn hyödyntäminen muodostuu toimivien prosessien, selkeän mutta joustavan ohjeistuksen, osaamisen ja datankäsittelyn kokonaisuudesta.
The study was conducted as a qualitative study using semi-structured expert interviews. Qualitative content analysis was used to analyze the data, where the interviews were categorized into themes and classed based on risk and impact.
According to the study the main factors affecting the secure use of artificial intelligence are processes, personnel competence and quality of data. The results show that there is no single technical solution that guarantees software security, but the safe utilization of artificial intelligence is formed through functioning processes, clear yet flexible instructions, competence and data processing.