Ihmisoikeusraportoinnin kehitys S-ryhmässä ja Keskossa 2022-2024
Ekholm, Sami (2026)
Kandidaatintutkielma
2026
School of Business and Management, Kauppatieteet
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026052352486
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026052352486
Tiivistelmä
Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli selvittää, miten ihmisoikeuksiin liittyvä raportointi on kehittynyt vuosien 2022 ja 2024 välillä S-ryhmän ja Keskon hankintatoimintaa koskevissa julkisissa dokumenteissa. Tutkimuksessa tarkasteltiin, mitä ihmisoikeusteemoja yritykset raportoivat hankintaketjuistaan, miten raportoinnin laajuus ja yksityiskohtaisuus ovat muuttuneet sekä miten yritykset kuvaavat ihmisoikeusvastuun hallintaa ja siihen liittyviä haasteita.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto koostui S-ryhmän ja Keskon vuosien 2022 ja 2024 julkisista dokumenteista. Aineisto analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla ja analyysia jäsennettiin GRI 400 -standardin ihmisoikeusteemojen pohjalta.
Tutkimuksen tulosten perusteella ihmisoikeusraportointi kehittyi tarkastelujaksolla molemmissa yrityksissä aiempaa jäsennellymmäksi, laajemmaksi ja konkreettisemmaksi. Raportoinnissa korostuivat erityisesti syrjimättömyys, yhdistymisvapaus, lapsityövoiman ja pakkotyön kielto sekä ihmisoikeusriskien arviointi osana hankintaketjujen hallintaa. Molemmat yritykset painottivat riskiperusteista lähestymistapaa, jossa keskeisiksi haasteiksi tunnistettiin riskimaat, pitkät toimitusketjut ja tietyt riskituoteryhmät. Raportoinnissa kuvattiin myös toimittajavaatimuksia, auditointeja ja korjaavia toimenpiteitä aiempaa täsmällisemmin. Yritysten välillä havaittiin myös eroja. S-ryhmän raportointi näyttäytyi kokonaisuutena laaja-alaisempana ja painottui ihmisoikeusperiaatteisiin, hallintamalliin sekä suoriin ja epäsuoriin vaikutuksiin. Keskon raportointi oli tiiviimpää, mutta auditointeihin, riskimaatoimittajien seurantaan ja korjaaviin toimenpiteisiin liittyvät kuvaukset olivat hyvin konkreettisia. The aim of this bachelor’s thesis was to examine how human rights reporting developed between 2022 and 2024 in public documents concerning the procurement activities of S-Group and Kesko. The study explored which human rights themes the companies reported on in their supply chains, how the scope and level of detail of the reporting changed, and how the companies described the management of human rights responsibility and the related challenges.
The study was conducted as a qualitative study. The data consisted of public documents published by S-Group and Kesko in 2022 and 2024. The material was analyzed using theory driven content analysis, structured around the human rights themes of the GRI 400 standard.
Based on the findings, human rights reporting became more structured, broader and more concrete in both companies during the period under review. The reporting particularly emphasized non-discrimination, freedom of association, the prohibition of child labor and forced labor and the assessment of human rights risks as part of supply chain management. Both companies highlighted a risk-based approach, in which high-risk countries, long supply chains and certain high-risk product groups were identified as key challenges. The reporting also described supplier requirements, audits, and corrective actions more precisely than before. Differences were also observed between the companies. Overall, S-Group’s reporting appeared more comprehensive and placed greater emphasis on human rights principles, governance models and direct and indirect impacts. Kesko’s reporting was more concise, but its descriptions of audits, the monitoring of suppliers in high-risk countries and corrective actions were highly concrete.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto koostui S-ryhmän ja Keskon vuosien 2022 ja 2024 julkisista dokumenteista. Aineisto analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla ja analyysia jäsennettiin GRI 400 -standardin ihmisoikeusteemojen pohjalta.
Tutkimuksen tulosten perusteella ihmisoikeusraportointi kehittyi tarkastelujaksolla molemmissa yrityksissä aiempaa jäsennellymmäksi, laajemmaksi ja konkreettisemmaksi. Raportoinnissa korostuivat erityisesti syrjimättömyys, yhdistymisvapaus, lapsityövoiman ja pakkotyön kielto sekä ihmisoikeusriskien arviointi osana hankintaketjujen hallintaa. Molemmat yritykset painottivat riskiperusteista lähestymistapaa, jossa keskeisiksi haasteiksi tunnistettiin riskimaat, pitkät toimitusketjut ja tietyt riskituoteryhmät. Raportoinnissa kuvattiin myös toimittajavaatimuksia, auditointeja ja korjaavia toimenpiteitä aiempaa täsmällisemmin. Yritysten välillä havaittiin myös eroja. S-ryhmän raportointi näyttäytyi kokonaisuutena laaja-alaisempana ja painottui ihmisoikeusperiaatteisiin, hallintamalliin sekä suoriin ja epäsuoriin vaikutuksiin. Keskon raportointi oli tiiviimpää, mutta auditointeihin, riskimaatoimittajien seurantaan ja korjaaviin toimenpiteisiin liittyvät kuvaukset olivat hyvin konkreettisia.
The study was conducted as a qualitative study. The data consisted of public documents published by S-Group and Kesko in 2022 and 2024. The material was analyzed using theory driven content analysis, structured around the human rights themes of the GRI 400 standard.
Based on the findings, human rights reporting became more structured, broader and more concrete in both companies during the period under review. The reporting particularly emphasized non-discrimination, freedom of association, the prohibition of child labor and forced labor and the assessment of human rights risks as part of supply chain management. Both companies highlighted a risk-based approach, in which high-risk countries, long supply chains and certain high-risk product groups were identified as key challenges. The reporting also described supplier requirements, audits, and corrective actions more precisely than before. Differences were also observed between the companies. Overall, S-Group’s reporting appeared more comprehensive and placed greater emphasis on human rights principles, governance models and direct and indirect impacts. Kesko’s reporting was more concise, but its descriptions of audits, the monitoring of suppliers in high-risk countries and corrective actions were highly concrete.