Analysis for optimal placement of battery energy storage systems in Europe
Tervanen, Heikki (2026)
Diplomityö
Tervanen, Heikki
2026
School of Energy Systems, Energiatekniikka
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026052553659
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026052553659
Tiivistelmä
The thesis assessed the investment attractiveness of utility scale battery energy storage systems in 34 European countries for the period of 2026-2035. A qualitative six criteria scorecard was developed to analyse and rank countries based on wholesale price volatility and price shape, market size and liquidity, reserve and stacking revenue potential, policy and regulatory environment, saturation risk, and bankability. Each dimension was given a score between 1-5 in increments of 0,25, and the mean of the criteria scores determined the given country’s investment attractiveness score. A directional indicator was assigned on each criterion to assess the outlook towards 2035.
The scorecard identified the United Kingdom, Italy, Romania, Ireland and Belgium as the five most attractive countries for BESS investments. Four out of five highest scoring countries operate a capacity renumeration mechanism and established ways to gain contracted revenue for bankability. Revenue stacking support can lift a revenue by 5-30%, increasing country score where present. Market size was found to be a differentiating factor, as saturation can make a small market project unviable. This factor is partially offset by PICASSO and MARI which make smaller countries market pools deeper while compressing reserve prices in larger markets. Diplomityössä arvioitiin teollisen mittakaavan sähköenergiavarastojärjestelmien investointien houkuttelevuutta 34 Euroopan maassa aikavälillä 2026-2035. Maiden laadullista analyysia ja keskenäistä vertailua varten kehitettiin kuuden kriteerin pisteytystaulukko, joka perustuu sähkön tukkuhintojen volatiliteettiin ja hintaprofiiliin, markkinakokoon ja likviditeettiin, reservi- ja tulovirta pinoamisen mahdollisuuksiin, poliittiseen- ja sääntely ympäristöön, saturaatioriskiin sekä rahoituskelpoisuuteen. Kukin ulottuvuus pisteytettiin asteikolla 1-5 portaittain 0,25 pisteen välein, ja kriteeri pisteiden keskiarvo määritti maan BESS investoinin houkuttelevuuspisteet. Kullekin kriteerille asetettiin maakohtainen suuntaindikaattori vuoden 2035 näkymien arvioimiseksi.
Pisteytystaulukko osoitti Yhdistyneen kuningaskunnan, Italian, Romanian, Irlannin ja Belgian houkuttelevimmiksi maiksi sähköenergiavarasto investoinneille. Neljässä viidestä korkeimman pistemäärän saaneesta maasta on kapasiteettimekanismi ja vakiintuneet keinot saavuttaa sopimusperusteista tuloa rahoituskelpoisuuden tueksi. Tulopinoamisen tuki voi nostaa investoinnin tuottoa 5-30 %. Markkinakoon todettiin olevan erottava tekijä, sillä saturaatio voi tehdä pienen markkinan hankkeesta kannattamattoman. Tätä vaikutusta tasapainottavat osittain PICASSO- ja MARI-alustat, jotka syventävät pienempien maiden markkinoita, ja samalla supistavat reservihintoja suuremmilla markkinoilla.
The scorecard identified the United Kingdom, Italy, Romania, Ireland and Belgium as the five most attractive countries for BESS investments. Four out of five highest scoring countries operate a capacity renumeration mechanism and established ways to gain contracted revenue for bankability. Revenue stacking support can lift a revenue by 5-30%, increasing country score where present. Market size was found to be a differentiating factor, as saturation can make a small market project unviable. This factor is partially offset by PICASSO and MARI which make smaller countries market pools deeper while compressing reserve prices in larger markets.
Pisteytystaulukko osoitti Yhdistyneen kuningaskunnan, Italian, Romanian, Irlannin ja Belgian houkuttelevimmiksi maiksi sähköenergiavarasto investoinneille. Neljässä viidestä korkeimman pistemäärän saaneesta maasta on kapasiteettimekanismi ja vakiintuneet keinot saavuttaa sopimusperusteista tuloa rahoituskelpoisuuden tueksi. Tulopinoamisen tuki voi nostaa investoinnin tuottoa 5-30 %. Markkinakoon todettiin olevan erottava tekijä, sillä saturaatio voi tehdä pienen markkinan hankkeesta kannattamattoman. Tätä vaikutusta tasapainottavat osittain PICASSO- ja MARI-alustat, jotka syventävät pienempien maiden markkinoita, ja samalla supistavat reservihintoja suuremmilla markkinoilla.
