Investment fraud in the European Union : determinants and development

Abstract

This thesis examines how institutional factors are associated with the prevalence of investment fraud across European Union countries. The objective of the study is to analyze the role of formal and informal institutional factors in explaining cross-country variation in investment fraud at the macro level.

The study applies a quantitative research approach using cross-country data. Investment fraud is proxied by Eurostat fraud statistics. Formal institutions are measured using the Rule of Law indicator from the Worldwide Governance Indicators, while informal institutions are captured through generalized trust and normative acceptance based on European Values Study data. The empirical analysis covers the period from 2016 to 2022. Panel data methods, specifically fixed effects regression with cluster-robust standard errors, are used for formal institutions, while informal institutions are analyzed using cross-sectional regression.

The results indicate that institutional factors are relevant in explaining investment fraud, but their effects vary. Formal institutions show a negative but statistically insignificant relationship with fraud. The results for informal institutions are more complex. Generalized trust is positively associated with fraud, contrary to expectations, while normative acceptance shows a positive relationship in line with expectations, but not statistically significant. The analysis also shows that both fraud and formal institutional quality change over time.

Overall, the findings suggest that the institutional environment influences investment fraud but does not fully explain it. Formal institutions provide a more consistent explanatory framework, whereas the effects of informal institutions are more complex and context dependent.

Tässä tutkielmassa tarkastellaan institutionaalisten tekijöiden yhteyttä sijoitushuijausten esiintyvyyteen Euroopan unionin maissa. Tavoitteena on analysoida formaalien ja informaalien instituutioiden roolia sijoitushuijausten maiden välisen vaihtelun selittämisessä makrotasolla.

Tutkimus toteutetaan kvantitatiivisesti käyttäen maiden välistä aineistoa. Sijoitushuijauksia kuvataan Eurostatin fraud-tilastoilla. Formaaleja instituutioita mitataan Worldwide Governance Indicators -aineiston Rule of Law -indikaattorilla ja informaaleja European Values Study -aineiston yleistyneellä luottamuksella ja normatiivisella hyväksynnällä. Empiirinen analyysi kattaa vuodet 2016–2022. Formaaleja instituutioita tarkastellaan paneelidatamenetelmillä, erityisesti kiinteiden vaikutusten mallilla klusteroiduilla keskivirheillä ja informaaleja poikkileikkausregressiolla.

Tulokset osoittavat, että institutionaaliset tekijät ovat relevantteja sijoitushuijausten selittämisessä, mutta niiden vaikutukset vaihtelevat. Formaaleilla instituutioilla havaitaan negatiivinen, mutta tilastollisesti ei-merkitsevä yhteys huijauksiin. Informaalien instituutioiden tulokset ovat monimutkaisempia. Yleistynyt luottamus on positiivisesti yhteydessä huijauksiin vastoin odotuksia ja normatiivinen hyväksyntä positiivisesti odotusten mukaisesti, mutta ei tilastollisesti merkitsevästi. Lisäksi analyysi osoittaa, että sekä huijaukset että formaalit instituutiot muuttuvat ajan myötä.

Kokonaisuudessaan tulokset viittaavat siihen, että institutionaalinen ympäristö vaikuttaa sijoitushuijauksiin, mutta ei yksin selitä niitä. Formaaleilla instituutioilla on johdonmukaisempi selitysvoima, kun taas informaalien instituutioiden vaikutukset ovat monimutkaisempia ja kontekstisidonnaisia.