Kumin materiaalivaihtelun vaikutus ruiskupuristuksen tuotantoparametreihin
Simola, Anni (2026)
Kandidaatintyö
Simola, Anni
2026
School of Engineering Science, Kemiantekniikka
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026052857721
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026052857721
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee materiaalivaihtelun vaikutuksia synteettisten kumiseosten ruiskupuristusprosessiin. Työn tavoitteena on selvittää, miten sekoituserien ominaisuuksissa esiintyvä vaihtelu heijastuu prosessiin ja tuotantoparametrien säätöön. Työ toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, ja sen tulkintaa syvennettiin esimerkkiaineiston avulla. Tarkastelu keskittyy kumin valmistusprosessiin, materiaalivaihtelun lähteisiin sekä kumin ominaisuuksien merkitykseen prosessoitavuuden kannalta. Lisäksi vertaillaan erätodistuksen ja laadunvalvonnan MDR (liikkuva muottireometri) -parametrejä materiaalin reologisen käyttäytymisen ja vulkanointikinetiikan muutosten arvioimiseksi.
Tulosten perusteella materiaalivaihtelu johtuu pääasiassa raaka-aineiden eroista, sekoitusolosuhteista sekä varastoinnin ja ikääntymisen vaikutuksista. Vaihtelua ilmenee erityisesti viskositeetissa ja ristisilloittumiskäyttäytymisessä, mikä vaikuttaa suoraan tuotantoparametrien säätötarpeeseen. Reometriset parametrit, kuten ML (minimivääntömomentti), MH (maksimivääntömomentti), t₉₀ (optimivulkanointiaste), soveltuvat materiaalin prosessoitavuuden arviointiin ja eräkohtaisten erojen tunnistamiseen. Työ osoittaa, että materiaalivaihtelun huomioiminen on keskeistä ruiskupuristusprosessin hallinnassa. Materiaalidatan systemaattinen hyödyntäminen mahdollistaa prosessin paremman ennustettavuuden ja tukee tuotannon kehittämistä. This thesis examines the effect of material variation on the injection molding process of synthetic rubber compounds. The objective is to determine how batch-to-batch differences in compound properties are reflected in processing behavior and the adjustment of production parameters. The study was conducted as a literature review complemented with example data. The analysis focused on the rubber manufacturing process, the sources of material variation, and the role of material properties in determining processability. In addition, batch certificates and quality-control MDR (Moving Die Rheometer) parameters are compared to evaluate changes in the rheological behavior and vulcanization kinetics of the material.
Based on the results, material variation arises primarily from differences in raw materials, mixing conditions, and the effects of storage and aging. Variation is observed particularly in viscosity and crosslinking behavior, both of which directly influence the need to adjust production parameters. Rheometric parameters such as ML (minimum torque), MH (maximum torque) and t₉₀ (optimum cure time) are suitable for assessing material processability and identifying batch-specific differences. The findings demonstrate that accounting for material variation is essential for controlling the injection molding process. Systematic utilization of material data improves process predictability and supports production development.
Tulosten perusteella materiaalivaihtelu johtuu pääasiassa raaka-aineiden eroista, sekoitusolosuhteista sekä varastoinnin ja ikääntymisen vaikutuksista. Vaihtelua ilmenee erityisesti viskositeetissa ja ristisilloittumiskäyttäytymisessä, mikä vaikuttaa suoraan tuotantoparametrien säätötarpeeseen. Reometriset parametrit, kuten ML (minimivääntömomentti), MH (maksimivääntömomentti), t₉₀ (optimivulkanointiaste), soveltuvat materiaalin prosessoitavuuden arviointiin ja eräkohtaisten erojen tunnistamiseen. Työ osoittaa, että materiaalivaihtelun huomioiminen on keskeistä ruiskupuristusprosessin hallinnassa. Materiaalidatan systemaattinen hyödyntäminen mahdollistaa prosessin paremman ennustettavuuden ja tukee tuotannon kehittämistä.
Based on the results, material variation arises primarily from differences in raw materials, mixing conditions, and the effects of storage and aging. Variation is observed particularly in viscosity and crosslinking behavior, both of which directly influence the need to adjust production parameters. Rheometric parameters such as ML (minimum torque), MH (maximum torque) and t₉₀ (optimum cure time) are suitable for assessing material processability and identifying batch-specific differences. The findings demonstrate that accounting for material variation is essential for controlling the injection molding process. Systematic utilization of material data improves process predictability and supports production development.
