Miten Suomen ja Ruotsin vientirahoitusjärjestelmät tukevat kansallista vientikilpailukykyä?

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan Suomen ja Ruotsin vientirahoitusjärjestelmiä sekä niiden merkitystä kansallisen vientikilpailukyvyn kannalta. Tutkimuksen tavoitteena on analysoida, miten julkiset vientiluottolaitokset vaikuttavat vientikauppojen toteutumiseen sekä millaisia eroja järjestelmien välillä voidaan havaita. Tutkimus on toteutettu laadullisena vertailevana tapaustutkimuksnea. Aineisto koostuu kahdesta puolistrukturoidusta haastattelusta sekä niitä täydentävästä kirjallisuusaineistosta.

Tulokset osoittavat, että molemmat järjestelmät keskittyvät erityisesti suurten vientihankkeiden rahoittamiseen, ja järjestelmien rooli korostuu markkinapuutteiden paikkaamisessa sekä riskien jakamisessa. Vaikka pk-yritykset ovat merkittäviä asiakkaita lukumääräisesti, vastuut keskittyvät selkeästi suuriin yrityksiin. Järjestelmien välillä havaitaan eroja muun muassa riskinotossa, omistajanohjauksessa sekä strategisissa painotuksissa.

Tutkimuksen perusteella vientirahoitusjärjestelmät ovat keskeinen osa kansallista kilpailukykyä. Ne mahdollistavat sellaisten vientikauppojen toteutumisen, jotka eivät ilman julkista tukea olisi mahdollisia, ja vaikuttavat merkittävästi vientivetoisen talouden toimintaan, kuten Suomen tai Ruotsin.

This thesis examines the export financing systems of Finland and Sweden and their role in supporting national export competitiveness. The aim of the study is to analyse how public export credit agencies influence the realization of export transactions and to identify differences between the two systems. The research has been conducted as a qualitative comparative case study. The data consist of two semi-structured interviews and supplementary literature.

The results indicate that both systems are primarily focused on financing large export projects, and their role is particularly emphasized in addressing market failures and sharing risks. Although small and medium-sized enterprises represent an important customer group in terms of numbers, most of the exposure is clearly concentrated in large companies. Differences between the systems can be observed, for example, in risk-taking, state ownership steering, and strategic priorities.

Based on the findings, export financing systems form a central part of national competitiveness. They enable export transactions that would not be possible without public support and thereby play a significant role in export-driven economies such as Finland or Sweden.