Rate of return regulation of the Finnish telecommunications network industry : a case study of a Finnish regulatory framework

Abstract

This thesis examines the regulatory framework of the Finnish telecommunications network industry. The focus of the research is on broadcasting networks, which exhibit natural monopoly characteristics in a mature and asset-heavy infrastructure environment. The objective of this study is to investigate the structure and mechanisms of the regulatory model. In particular, the composition of the allowed return determined by the regulator is of interest.

The study combines qualitative analysis with quantitative research methods. The descriptive case study is conducted by analysing the regulatory framework in the context of prior literature, examining its structure in relation to harmonised EU regulation, and evaluating the interaction between cost components. Sensitivity analysis and Monte Carlo simulation are used to illustrate the sensitivity and uncertainty of the weighted average cost of capital (WACC) model to changes in parameter estimates.

The results indicate that the model may create incentives to expand the regulatory asset base over cost-efficiency. While the quantitative measures underline the importance of the parameter selection, the analysis also identified structural issues. Indexed asset valuation combined with a nominal WACC may result in inflation being reflected twice in the model, potentially leading to overcompensation of the allowed return and higher regulated prices.

Similar findings related to inflation treatment have also been identified in the Finnish electricity distribution sector, where the regulatory model was recently revised based on these observations. The comparison suggests that the inflation treatment in the regulation of Finnish broadcasting networks may require reassessment to ensure consistency in the regulatory framework and alignment with the fundamental objectives of regulation.

Tämä tutkimus tarkastelee Suomen televiestintäverkkotoimialan sääntelykehikkoa. Tutkimuksen kohteena ovat broadcasting-verkot, joille on ominaista luonnollisen monopolin piirteet kypsässä ja pääomavaltaisessa infrastruktuurissa. Tutkimuksen tavoitteena on analysoida sääntelymallin rakennetta ja mekanismeja. Erityisenä kiinnostuksen kohteena on regulaattorin määrittelemän sallitun tuoton muodostuminen.

Tutkimus yhdistää kvalitatiivisen analyysin ja kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät. Kuvaileva tapaustutkimus toteutetaan analysoimalla sääntelykehikkoa peilaten aiempaan kirjallisuuteen, tarkastelemalla sen rakennetta suhteessa EU:n harmonisoituun sääntelyyn ja arvioimalla kustannuserien välistä vuorovaikutusta. Herkkyysanalyysiä ja Monte Carlo -simulaatiota käytetään havainnollistamaan pääoman painotetun keskimääräisen kustannuksen (WACC) herkkyyttä ja epävarmuutta parametrien muutoksille.

Tulokset osoittavat, että malli voi kannustaa säännellyn varallisuuden kasvattamiseen kustannustehokkuuden sijaan. Kun määrälliset menetelmät alleviivaavat parametrien valintaa, myös rakenteellisia ongelmia tunnistettiin. Indeksillä oikaistu varallisuusarvo yhdistettynä nimellisen WACC:n kanssa voivat johtaa inflaation heijastumiseen kahdesti mallissa, mikä voi johtaa sallitun tuoton ylikompensointiin ja säänneltyjen hintojen nousuun.

Samanlaisia havaintoja inflaation käsittelystä on tunnistettu myös Suomen sähköverkkotoimialalla, jossa sääntelymallia on hiljattain tarkistettu näiden havaintojen perusteella. Vertailu osoittaa, että inflaation käsittelytapa Suomen broadcasting-verkkojen sääntelyssä voi vaatia uudelleen arviointia sääntelyn johdonmukaisuuden ja perustavoitteiden yhdenmukaisuuden varmistamiseksi.