Digitalisaation vaikutus työhyvinvointiin : keinot, joilla työntekijöiden psyykkistä kuormitusta voidaan vähentää : case: suomalainen elintarvikealan yritys

Abstract

Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee digitalisaation vaikutusta psyykkiseen työhyvinvointiin kohdeyrityksessä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millä tavoin digitalisaation tuomat muutokset ovat vaikuttaneet kohdeyrityksen työntekijöiden psyykkiseen työhyvinvointiin. Lisäksi tutkimuksessa tutkittiin, mitkä tekijät digitalisaatiossa tukevat psyykkistä työhyvinvointia ja mitkä heikentävät sitä. Lisäksi selvitettiin, millä tavoin kohdeyrityksen työntekijöitä voidaan tukea psyykkistä työhyvinvointia vahvistavasti. Tutkimus toteutettiin monimenetelmäisenä tutkimuksena, jossa yhdistettiin laadullista ja määrällistä tutkimusta. Tutkimuksen aineisto kerättiin kohdeyritykseltä kyselylomakkeen ja teemahaastatteluiden avulla. Tutkimusaineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä ja kuvailevaa tilastoanalyysiä. Tutkimuksen tulosten perusteella digitalisaation vaikutus kohdeyrityksen työntekijöiden psyykkiseen työhyvinvointiin on kaksijakoinen. Digitalisaatio on kohdeyrityksessä vaikuttanut positiivisesti psyykkiseen työhyvinvointiin esimerkiksi työn tehostumisen, joustavuuden, tiedon saatavuuden ja työn mielekkyyden lisääntymisen kautta. Toisaalta kohdeyrityksessä digitalisaatio on vaikuttanut negatiivisesti psyykkiseen työhyvinvointiin työn pirstaloitumisen, oppimispaineen, jatkuvan tavoitettavuuden ja uusien järjestelmien kuormittavuuden myötä. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että digitalisaatio ei itsessään vaikuta kohdeyrityksessä työntekijöiden psyykkiseen työhyvinvointiin vahvistavasti tai heikentävästi. Digitalisaation vaikutukset työntekijöiden psyykkiseen työhyvinvointiin muodostuvat työn vaatimusten ja voimavarojen välisen suhteen kautta. Työntekijöiden psyykkistä työhyvinvointia digitalisaation muutoksessa voidaan tukea koulutuksella, yksilöiden huomioinnilla, järjestelmien hallitulla käyttöönotolla ja työn ja vapaa-ajan rajojen vahvistamisella.

This master's thesis examines the impact of digitalization on psychological well-being at work within the case company. The study aimed to examine how digitalization has affected employees' psychological well-being. In addition, the study examined which factors related to digitalization support psychological well-being and which factors weaken it. Furthermore, the study examined how employees can be supported to strengthen psychological well-being at work. The study was conducted as a mixed-methods study combining qualitative and quantitative research. The research data were collected from the case company through a questionnaire and thematic interviews. The research data were analyzed using content analysis and descriptive statistics. Based on the study's results, the impact of digitalization on employees' psychological well-being is twofold. Digitalization has had a positive impact on psychological well-being at the case company through increased work efficiency, flexibility, information availability, and meaningfulness of work. On the other hand, digitalization has had a negative impact on psychological well-being through fragmented work, learning pressure, constant availability and the burden caused by new systems. Based on the study, digitalization itself does not affect the psychological well-being of employees in the case company either positively or negatively. The effects of digitalization on employees' psychological well-being are formed through the relationship between job demands and job resources. Employees' psychological well-being during digital transformation can be supported through training, consideration of individual needs, controlled implementation of systems, and strengthening the boundaries between work and leisure time.