Platform leadership strategy for ARM adoption : strategies by valve and canonical to overcome software compatibility challenges in architectural transitions
Östberg, Valtteri (2026)
Diplomityö
2026
School of Engineering Science, Tuotantotalous
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026060361801
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026060361801
Tiivistelmä
This thesis examines how platform leaders manage the x86-to-ARM architectural transition across different market contexts. A qualitative comparative case study considers Valve in consumer gaming and Canonical in enterprise Linux using the boundary resources framework.
The cross-case analysis shows four convergent and three divergent patterns, formalised in four propositions and an integrative three-phase framework. Both platform leaders invested in transition infrastructure far before commercial deployment, extended existing governance mechanisms to ARM without structural redesign, and leveraged the transition for competitive repositioning. However, they diverged in compatibility stance, native pathway design, and sequencing logic. Valve's identity-driven logic results in platform-controlled compatibility infrastructure and compatibility-first sequencing, while Canonical's trust-driven logic leads to mandatory native porting through certification and certification-gated sequencing.
This study expands the boundary resources model by demonstrating that governance transferability depends on boundary resource ownership rather than architectural stability. It also challenges the prevailing view of architectural transitions as primarily defensive, showing that proactive management creates opportunities for systematic repositioning. Tämä diplomityö tutkii, miten alustajohtajat hallitsevat x86-arkkitehtuurista ARM-arkkitehtuuriin siirtymistä eri markkinakonteksteissa. Laadullinen vertaileva tapaustutkimus tarkastelee Valvea pelaamisen ja Canonicalia yritys-Linuxin kontekstissa rajaresurssikehyksen avulla.
Tapausten välinen analyysi tunnistaa neljä yhteneväistä ja kolme eroavaa mallia, jotka formalisoidaan neljäksi väittämäksi ja kolmivaiheiseksi viitekehykseksi. Molemmat alustajohtajat investoivat siirtymäinfrastruktuuriin vuosia ennen kaupallista käyttöönottoa, laajensivat hallintamekanisminsa ARM-arkkitehtuuriin ilman rakenteellista uudistamista ja hyödynsivät siirtymää kilpailulliseen uudelleenasemointiin, mutta eroavat yhteensopivuuslähestymistavassa, natiivikehityspolun suunnittelussa ja vaiheistuslogiikassa. Valven identiteettivetoinen logiikka johtaa alustahallittuun yhteensopivuusinfrastruktuuriin ja yhteensopivuus ensin -vaiheistukseen. Canonicalin luottamusvetoinen logiikka johtaa sertifioinnin kautta pakolliseen natiiviporttaukseen (sovelluksen lähdekoodin kääntämiseen suoraan ARM-arkkitehtuurille ilman erillistä käännöstasoa) ja sertifiointiin sidottuun vaiheistukseen.
Tutkimus laajentaa rajaresurssimallia osoittamalla, että hallintamekanismien siirrettävyys riippuu rajaresurssien omistajuudesta eikä arkkitehtuurin vakaudesta. Tutkimus myös kyseenalaistaa näkemyksen arkkitehtuurisiirtymistä ensisijaisesti puolustuksellisina haasteina osoittamalla, että ennakoiva hallinta tuottaa järjestelmällisiä uudelleenasemointimahdollisuuksia.
The cross-case analysis shows four convergent and three divergent patterns, formalised in four propositions and an integrative three-phase framework. Both platform leaders invested in transition infrastructure far before commercial deployment, extended existing governance mechanisms to ARM without structural redesign, and leveraged the transition for competitive repositioning. However, they diverged in compatibility stance, native pathway design, and sequencing logic. Valve's identity-driven logic results in platform-controlled compatibility infrastructure and compatibility-first sequencing, while Canonical's trust-driven logic leads to mandatory native porting through certification and certification-gated sequencing.
This study expands the boundary resources model by demonstrating that governance transferability depends on boundary resource ownership rather than architectural stability. It also challenges the prevailing view of architectural transitions as primarily defensive, showing that proactive management creates opportunities for systematic repositioning.
Tapausten välinen analyysi tunnistaa neljä yhteneväistä ja kolme eroavaa mallia, jotka formalisoidaan neljäksi väittämäksi ja kolmivaiheiseksi viitekehykseksi. Molemmat alustajohtajat investoivat siirtymäinfrastruktuuriin vuosia ennen kaupallista käyttöönottoa, laajensivat hallintamekanisminsa ARM-arkkitehtuuriin ilman rakenteellista uudistamista ja hyödynsivät siirtymää kilpailulliseen uudelleenasemointiin, mutta eroavat yhteensopivuuslähestymistavassa, natiivikehityspolun suunnittelussa ja vaiheistuslogiikassa. Valven identiteettivetoinen logiikka johtaa alustahallittuun yhteensopivuusinfrastruktuuriin ja yhteensopivuus ensin -vaiheistukseen. Canonicalin luottamusvetoinen logiikka johtaa sertifioinnin kautta pakolliseen natiiviporttaukseen (sovelluksen lähdekoodin kääntämiseen suoraan ARM-arkkitehtuurille ilman erillistä käännöstasoa) ja sertifiointiin sidottuun vaiheistukseen.
Tutkimus laajentaa rajaresurssimallia osoittamalla, että hallintamekanismien siirrettävyys riippuu rajaresurssien omistajuudesta eikä arkkitehtuurin vakaudesta. Tutkimus myös kyseenalaistaa näkemyksen arkkitehtuurisiirtymistä ensisijaisesti puolustuksellisina haasteina osoittamalla, että ennakoiva hallinta tuottaa järjestelmällisiä uudelleenasemointimahdollisuuksia.