ESG rating and the financial risk and profitability of European banks
Kuokkanen, Riikka (2026)
Pro gradu -tutkielma
Kuokkanen, Riikka
2026
School of Business and Management, Kauppatieteet
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026060463893
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026060463893
Tiivistelmä
This master's thesis investigates how ESG ratings relate to the financial outcomes and risk profile of European banks. The analysis covers both the ESG Combined Score and the three individual pillars, environmental, social and governance, and their association with bank profitability and risk. Profitability is captured through return on assets and return on equity, while systematic market risk is measured using CAPM beta.
The study draws on secondary data from the LSEG Refinitiv database, with a final sample of 67 listed European banks spanning the period 2014 to 2024. The empirical approach combines fixed-effects panel regression with SimDec-based global sensitivity analysis to explore how ESG variables relate to financial performance and risk. Bank size, equity ratio and loan ratio are included as control variables.
The results show that the relationship between ESG performance and profitability is mixed and weak. ESG Combined Score has a statistically significant but weak positive relationship with return on assets. In the case of return on equity, the relationship is positive, but it does not remain statistically significant when control variables are included. The results suggest that bank size, equity ratio and loan ratio explain the variation in profitability more strongly than the ESG variables.
Regarding market risk, the regression analysis does not show a statistically significant relationship between ESG performance and beta. Among the individual ESG pillars, the environmental pillar has a negative relationship with profitability, while the social and governance pillars are more positively associated with profitability. In the case of beta, none of the individual ESG pillars are statistically significant. Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee ESG-luokitusten yhteyttä eurooppalaisten pankkien taloudelliseen suoriutumiseen ja riskiprofiiliin. Analyysi kattaa sekä ESG-yhdistelmäpisteet että kolme yksittäistä pilaria, ympäristö-, sosiaalinen ja hallintopilari, ja niiden yhteyden pankkien kannattavuuteen ja riskiin. Kannattavuutta mitataan kokonaispääoman tuotolla ja oman pääoman tuotolla, kun taas systemaattista markkinariskiä mitataan CAPM-betalla.
Tutkimus hyödyntää LSEG Refinitiv -tietokannan sekundaariaineistoa, ja lopullinen otos koostuu 67 listatusta eurooppalaisesta pankista vuosilta 2014–2024. Empiirinen lähestymistapa yhdistää kiinteiden vaikutusten paneeliregressioanalyysin SimDec-pohjaiseen globaaliin herkkyysanalyysiin ESG-muuttujien ja taloudellisen suoriutumisen välisen suhteen tutkimiseksi. Kontrollimuuttujina käytetään pankin kokoa, omavaraisuusastetta ja lainaosuutta.
Tulokset osoittavat, että ESG-suorituskyvyn ja kannattavuuden suhde on vaihteleva ja melko heikko. ESG-yhdistelmäpisteillä havaitaan tilastollisesti merkitsevä, mutta heikko positiivinen yhteys kokonaispääoman tuottoon. Oman pääoman tuoton osalta yhteys on positiivinen, mutta se ei säily tilastollisesti merkitsevänä, kun kontrollimuuttujat otetaan huomioon. Tulokset viittaavat siihen, että pankin koko, omavaraisuusaste ja lainasuhde selittävät kannattavuuden vaihtelua ESG-muuttujia vahvemmin.
Markkinariskin osalta regressioanalyysi ei osoita tilastollisesti merkitsevää yhteyttä ESG-suorituskyvyn ja Beta-kertoimen välillä. Yksittäisistä ESG-pilareista ympäristöpilarilla on negatiivinen yhteys kannattavuuteen, kun taas sosiaali- ja hallintotapapilarit ovat siihen positiivisemmin yhteydessä. Beta-kertoimen osalta yksittäiset ESG-pilarit eivät ole tilastollisesti merkitseviä.
The study draws on secondary data from the LSEG Refinitiv database, with a final sample of 67 listed European banks spanning the period 2014 to 2024. The empirical approach combines fixed-effects panel regression with SimDec-based global sensitivity analysis to explore how ESG variables relate to financial performance and risk. Bank size, equity ratio and loan ratio are included as control variables.
The results show that the relationship between ESG performance and profitability is mixed and weak. ESG Combined Score has a statistically significant but weak positive relationship with return on assets. In the case of return on equity, the relationship is positive, but it does not remain statistically significant when control variables are included. The results suggest that bank size, equity ratio and loan ratio explain the variation in profitability more strongly than the ESG variables.
Regarding market risk, the regression analysis does not show a statistically significant relationship between ESG performance and beta. Among the individual ESG pillars, the environmental pillar has a negative relationship with profitability, while the social and governance pillars are more positively associated with profitability. In the case of beta, none of the individual ESG pillars are statistically significant.
Tutkimus hyödyntää LSEG Refinitiv -tietokannan sekundaariaineistoa, ja lopullinen otos koostuu 67 listatusta eurooppalaisesta pankista vuosilta 2014–2024. Empiirinen lähestymistapa yhdistää kiinteiden vaikutusten paneeliregressioanalyysin SimDec-pohjaiseen globaaliin herkkyysanalyysiin ESG-muuttujien ja taloudellisen suoriutumisen välisen suhteen tutkimiseksi. Kontrollimuuttujina käytetään pankin kokoa, omavaraisuusastetta ja lainaosuutta.
Tulokset osoittavat, että ESG-suorituskyvyn ja kannattavuuden suhde on vaihteleva ja melko heikko. ESG-yhdistelmäpisteillä havaitaan tilastollisesti merkitsevä, mutta heikko positiivinen yhteys kokonaispääoman tuottoon. Oman pääoman tuoton osalta yhteys on positiivinen, mutta se ei säily tilastollisesti merkitsevänä, kun kontrollimuuttujat otetaan huomioon. Tulokset viittaavat siihen, että pankin koko, omavaraisuusaste ja lainasuhde selittävät kannattavuuden vaihtelua ESG-muuttujia vahvemmin.
Markkinariskin osalta regressioanalyysi ei osoita tilastollisesti merkitsevää yhteyttä ESG-suorituskyvyn ja Beta-kertoimen välillä. Yksittäisistä ESG-pilareista ympäristöpilarilla on negatiivinen yhteys kannattavuuteen, kun taas sosiaali- ja hallintotapapilarit ovat siihen positiivisemmin yhteydessä. Beta-kertoimen osalta yksittäiset ESG-pilarit eivät ole tilastollisesti merkitseviä.
