Identifying and measuring business value of citizen development in manufacturing company
Rautapää, Arto (2026)
Diplomityö
2026
School of Engineering Science, Tietotekniikka
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026060463907
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026060463907
Tiivistelmä
Citizen development is an emerging practice in software engineering, often examined from the perspective of low-code platforms. While it is associated with benefits such as faster development and increased employee empowerment, the systematic evaluation of its business value remains limited.
This thesis explores how the value of citizen development is perceived by different stakeholders in a case company. The study is based on semi-structured interviews with twelve participants and was analyzed using reflexive thematic analysis.
The findings indicate that determining the value of citizen development is inherently complex and highly context-dependent. Perceptions of value are strongly influenced by the evaluators’ backgrounds, roles, and expectations. Citizen development generates value across multiple organizational dimensions, including operational efficiency, innovation capability, and employee experience. Consequently, value cannot be captured through a single set of metrics; instead, it requires a multi-perspective evaluation framework that aligns with different stakeholder needs and organizational levels.
The study highlights the need for organizations to adopt more nuanced and context-aware approaches to measuring and managing the value of citizen development, considering both tangible and intangible outcomes. Kansalaiskehittäminen on nouseva käytäntö ohjelmistokehityksessä, jota tarkastellaan usein low-code alustojen näkökulmasta. Siihen liitetään hyötyjä, kuten nopeampi kehitys ja työntekijöiden voimaannuttaminen, mutta sen liiketoiminta-arvon systemaattinen arviointi on edelleen rajallista.
Tämä tutkielma tarkastelee, miten kansalaiskehittämisen arvo nähdään eri sidosryhmien näkökulmasta kohdeorganisaatiossa. Tutkimus perustuu kahteentoista haastatteluun, ja aineisto on analysoitu temaattisen analyysin avulla.
Tulokset osoittavat, että kansalaiskehittämisen arvon määrittäminen on luonteeltaan monimutkaista ja vahvasti kontekstisidonnaista. Arvon tulkintaan vaikuttavat merkittävästi arvioijan tausta, rooli ja odotukset. Kansalaiskehittäminen tuottaa arvoa useilla organisaation osa-alueilla, kuten operatiivisessa tehokkuudessa, innovointikyvyssä ja työntekijäkokemuksessa. Tämän vuoksi arvoa ei voida kuvata yhdellä mittaristolla, vaan se edellyttää moniulotteista arviointikehikkoa, joka huomioi eri sidosryhmien tarpeet ja organisaatiotasot.
Tutkimus korostaa tarvetta kehittää organisaatioissa nykyistä hienovaraisempia ja kontekstia huomioivia lähestymistapoja kansalaiskehittämisen arvon mittaamiseen ja johtamiseen sekä aineellisten että aineettomien hyötyjen näkökulmasta.
This thesis explores how the value of citizen development is perceived by different stakeholders in a case company. The study is based on semi-structured interviews with twelve participants and was analyzed using reflexive thematic analysis.
The findings indicate that determining the value of citizen development is inherently complex and highly context-dependent. Perceptions of value are strongly influenced by the evaluators’ backgrounds, roles, and expectations. Citizen development generates value across multiple organizational dimensions, including operational efficiency, innovation capability, and employee experience. Consequently, value cannot be captured through a single set of metrics; instead, it requires a multi-perspective evaluation framework that aligns with different stakeholder needs and organizational levels.
The study highlights the need for organizations to adopt more nuanced and context-aware approaches to measuring and managing the value of citizen development, considering both tangible and intangible outcomes.
Tämä tutkielma tarkastelee, miten kansalaiskehittämisen arvo nähdään eri sidosryhmien näkökulmasta kohdeorganisaatiossa. Tutkimus perustuu kahteentoista haastatteluun, ja aineisto on analysoitu temaattisen analyysin avulla.
Tulokset osoittavat, että kansalaiskehittämisen arvon määrittäminen on luonteeltaan monimutkaista ja vahvasti kontekstisidonnaista. Arvon tulkintaan vaikuttavat merkittävästi arvioijan tausta, rooli ja odotukset. Kansalaiskehittäminen tuottaa arvoa useilla organisaation osa-alueilla, kuten operatiivisessa tehokkuudessa, innovointikyvyssä ja työntekijäkokemuksessa. Tämän vuoksi arvoa ei voida kuvata yhdellä mittaristolla, vaan se edellyttää moniulotteista arviointikehikkoa, joka huomioi eri sidosryhmien tarpeet ja organisaatiotasot.
Tutkimus korostaa tarvetta kehittää organisaatioissa nykyistä hienovaraisempia ja kontekstia huomioivia lähestymistapoja kansalaiskehittämisen arvon mittaamiseen ja johtamiseen sekä aineellisten että aineettomien hyötyjen näkökulmasta.