Necessity entrepreneurship among refugee entrepreneurs : a multiple case study in Finland

Abstract

Refugee-based immigration as a phenomenon has steadily grown in recent years in industrialized countries such as Finland. As a result, entrepreneurship has become an increasingly important topic of research in the discussions regarding the employment and integration of immigrants with a refugee background.

Entrepreneurship literature has traditionally emphasized innovation, growth-seeking and opportunity recognition as the key entrepreneurial motivations. However, later research has recognized that entrepreneurship may also emerge as an adaptive response to adverse occupational circumstances. Previous research has suggested that necessity entrepreneurship may arise in situations where individuals face limited opportunities in the labour market, such as unemployment, exclusion, or other challenges effectively leading to difficulties in obtaining employment.

This study aims to clarify factors that influence immigrants of refugee background to pursue entrepreneurship. The study focuses on the extent to which the participants’ decisions to become self-employed appear as adaptive solutions emerging from necessity-related factors to the challenges faced in the labour markets.

The study was conducted as qualitative research and the data was collected through semi-structured interviews. A total of six entrepreneurs with a refugee background permanently residing in Finland were interviewed. The collected data was analysed using a thematic approach.

The results highlighted that many interviewees had faced several structural barriers to employment before self-employment. The accumulation of prolonged and recurring challenges were often perceived as turning points, at which the idea of entrepreneurship emerged as an alternative strategy for securing a livelihood, a notion closely aligning with the concept of necessity entrepreneurship. However, several participants also expressed opportunity-related motivations to pursue self-employment. Factors such as the desire for autonomy or better utilization of prior professional experience and qualifications were evident in the findings. Thus, both necessity and opportunity factors could be interpreted as influencing as an interplay in shaping entrepreneurial decisions of the immigrants with refugee backgrounds.

In addition to the financial aspects, entrepreneurship offered many people improved experiences of integration and professional self-confidence. However, the findings also indicated that some refugee-background entrepreneurs may also continue to face structural, cultural or social challenges even after becoming self-employed.

Pakolaistaustainen maahanmuutto ilmiönä on kasvanut viime vuosina teollistuneissa maissa, kuten Suomessa. Tämän seurauksena yrittäjyydestä on tullut yhä merkittävämpi tutkimusaihe keskusteluissa liittyen pakolaistaustaisten maahanmuuttajien työllisyyteen ja kotoutumiseen.

Yrittäjyyden kirjallisuudessa on perinteisesti korostettu innovaatioita, mahdollisuuksien tunnistamista ja kasvun tavoittelua keskeisinä yrittäjyyden motivaatiotekijöinä. Myöhempi tutkimus on kuitenkin tunnistanut, että yrittäjyys voi syntyä myös adaptiivisena strategiana yksilön kohtaamiin haastaviin tilanteisiin työmarkkinoilla. Aiempi tutkimus on osoittanut, että pakkoyrittäjyys voi syntyä tilanteissa, joissa yksilöiden mahdollisuudet työmarkkinoilla ovat rajalliset esimerkiksi työttömyyden, työmahdollisuuksista poissulkemisen tai osaamista vastaavien työtehtävien puutteen vuoksi.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat pakolaistaustaisten maahanmuuttajien pyrkimyksiin ryhtyä yrittäjiksi. Tutkimus keskittyy siihen, missä määrin osallistujien päätökset ryhtyä yrittäjiksi näyttäytyvät pakosta johtuvina strategioina työmarkkinoilla kohdattuihin haasteisiin.

Tutkimus tehtiin laadullisella menetelmällä, ja aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä kuutta Suomessa pysyvästi asuvaa pakolaistaustaista yrittäjää. Kerätty haastatteluaineisto analysoitiin hyödyntäen temaattista menetelmää.

Tulokset osoittivat, että moni haastatelluista oli kohdannut useita rakenteellisia työllistymisesteitä ennen yrittäjyyttään. Pitkittyneiden ja toistuvien haasteiden kasautuminen nähtiin usein käännekohtana, jolloin ajatus yrittäjyydestä nousi vaihtoehtoiseksi elinkeinostrategiaksi. Nämä löydökset viittaavat vahvasti aiemmassa kirjallisuudessa esiteltyyn pakkoyrittäjyyden käsitteeseen. Haastatteluissa nousi esiin myös yrittäjyyden mahdollisuuksiin liittyviä motivaatioita, kuten halua itsenäisyyteen ja pyrkimyksiä hyödyntää aiempaa ammatillista kokemusta tai pätevyyksiä. Täten yrittäjyyteen johtavien päätösten voitiin katsoa syntyneen sekä pakkoon, että mahdollisuuksiin liittyvien tekijöiden vuorovaikutuksesta.

Taloudellisten näkökulmien lisäksi yrittäjyyden koettiin usein parantaneen haastateltujen kokemusta integraatiosta Suomeen sekä lisänneen heidän ammatillista itseluottamustaan. Tulokset kuitenkin viittasivat myös siihen, että osa pakolaistaustaisista yrittäjistä saattaa kohdata rakenteellisia, kulttuurisia tai sosiaalisia haasteita myös ammatinharjoittajaksi ryhtymisen jälkeen.