Rakennuksen hiilijalanjäljen laskentamenetelmät ja hiilivaraston huomiointi arvioinnissa

Abstract

Tässä kandidaatintyössä tarkastellaan rakennusten kasvihuonekaasupäästöjen laskentaa ja rakennuksen muodostavaa hiilivarastoa. Tavoitteena on selvittää rakennuksen hiilijalanjäljen laskentamenetelmät ja niiden rajaukset hiilivaraston toteamiseksi. Aihe on ajankohtainen, sillä rakennuksiin liittyvä sääntely on ollut juuri muutoksessa ja rakennuksilta vaaditaan ilmastoselvityksiä. Kirjallisuuskatsauksen avulla selvitetään, millaisia velvoitteita hiilijalanjälkilaskentaan on sekä millaisia menetelmiä niissä hyödynnetään. Lisäksi työssä tarkastellaan koko elinkaaren aikaisten kasvihuonekaasupäästöjen arviointimenetelmiä.

Rakennussektori aiheuttaa noin kolmanneksen maailmanlaajuisista kasvihuonekaasuista. Päästöjen madaltaminen on tärkeää, jotta saavutetaan Euroopan unionin ja Suomen asettamat hiilineutraaliustavoitteet vuodelle 2050. Sektorin päästöjä pyritään madaltamaan säädösten avulla. Tärkeä osa elinkaaren aikaisten päästöjen huomioinnissa on käytönaikaisten lisäksi sitoutuneet päästöt. Rakennuksilta vaaditaan tämän vuoksi yhä kattavampia ilmastoselvityksiä.

Euroopan unionissa ja Suomessa hiilijalanjäljen laskenta toteutetaan eurooppalaisten standardien EN 15978 ja EN 15804 mukaisesti. Näiden lisäksi menetelmien pohjana on hyödynnetty Euroopan komission Level(s) laskentakehystä. Maailmanlaajuisesti hyödynnetään myös muita koko elinkaarenaikaisten kasvihuonekaasujen arviointimenetelmiä, joista yksi johtava on ammatillisen järjestön RICS:n kehittämä. Eroja hiilivaraston sallimisessa menetelmien välillä muodostuu sen ajallisen pysyvyyden osalta.

In this bachelor’s thesis the calculating of building’s greenhouse gas emissions and the carbon storage formed in buildings are examined. The aim is to investigate the carbon footprint calculation methods of a building and what restrictions the methods have for a carbon storage. The subject is topical as the regulations related to buildings have recently been changed and buildings are required to provide climate assessments. With a literature review the obligations of the carbon footprint calculation and what methods are utilized in them are examined. In addition, the thesis considers the assessment methods for whole life carbon assessment.

The construction sector is responsible approximately for one-third of global greenhouse gases. Reducing the emissions is important to achieve the carbon neutrality targets set by the European Union and Finland for 2050. The emissions are being reduced through regulations. Important part of the life cycle emissions in addition to operational are embodied emissions. Therefore, buildings are being required to provide more comprehensive climate assessments.

In the European Union and Finland, the calculation of carbon footprint is carried out through the European standards EN 15978 and EN 15804. In addition to these, European Commission’s Level(s) calculation framework is being used as a base for the methods. Also, other whole life carbon assessment methods are being utilized globally, one of the leading ones being developed by the professional organization RICS. Differences between the methods in allowing carbon storage, arise from temporal permanence.