Esihenkilön rooli työnantajamielikuvan rakentajana rekrytointiprosessissa

Abstract

Kilpailu asiantuntijoista on kiristynyt työmarkkinoilla, mikä on lisännyt työnantajamielikuvan merkitystä organisaatioiden kyvyssä houkutella osaavaa työvoimaa. Työnantajamielikuva rakentuu erityisesti rekrytointiprosessin aikana työnhakijan ja organisaation välisessä vuorovaikutuksessa, jossa esihenkilöllä on keskeinen rooli työnantajan edustajana.

Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on tarkastella esihenkilön roolia työnantajamielikuvan rakentajana rekrytointiprosessissa. Tutkielmassa selvitetään, millaisilla vuorovaikutus- ja viestintätavoilla sekä millaista tietoa jakamalla esihenkilö rakentaa työnantajamielikuvaa. Teoreettinen viitekehys perustuu työnantajabrändäystä ja työnantajamielikuvaa käsittelevään kirjallisuuteen sekä signaaliteoriaan.

Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena, jossa aineisto on kerätty haastattelemalla suomalaisissa organisaatioissa työskenteleviä rekrytoinnin ammattilaisia. Aineiston analyysissä on hyödynnetty teoriaohjaavaa eli abduktiivista sisällönanalyysiä. Tulokset osoittavat, että esihenkilön laadukkailla vuorovaikutus- ja viestintätavoilla voidaan vahvistaa työnantajamielikuvaa. Rekrytointiprosessin eri vaiheissa välittyvät signaalit sekä esihenkilön jakama tieto toimivat keinoina, joilla organisaatio viestii arvoistaan, kulttuuristaan ja toimintatavoistaan, ja siten ohjaa työnantajamielikuvan muodostumista.

Tutkimus korostaa, että esihenkilön toiminta rekrytointiprosessin aikana on keskeinen osa organisaation työnantajabrändäystä. Esihenkilön rooli ei siten rajoitu ainoastaan rekrytoinnin operatiiviseen toteuttamiseen, vaan hän toimii myös aktiivisena työnantajabrändin välittäjänä ja työnantajamielikuvan rakentajana.

Competition for skilled professionals has intensified in the labor market, increasing the importance of employer image in organizations’ ability to attract qualified talent. Employer image is particularly formed during the recruitment process through the interaction between the job applicant and the organization, where the supervisor plays a key role as a representative of the employer.

The aim of this bachelor’s thesis is to examine the role of the supervisor in building employer image during the recruitment process. The study explores how supervisors construct employer image through their communication, interaction styles, and the information they provide. The theoretical framework is based on literature on employer branding and employer image, as well as signaling theory.

The study was conducted as qualitative research, and the data was collected by interviewing recruitment professionals working in Finnish organizations. The data was analyzed using theory-guided (abductive) content analysis. The results indicate that high-quality interaction and communication by the supervisor can strengthen employer image. Signals communicated during different stages of the recruitment process, along with the information shared by the supervisor, function as means through which the organization communicates its values, culture, and ways of working, thereby shaping employer image.

The study highlights that the supervisor’s actions during the recruitment process are a central part of the organization’s employer branding. Thus, the supervisor’s role extends beyond operational recruitment tasks, as they also act as an active communicator of the employer brand and a builder of employer image.