Does the target firm’s ESG rating affect acquirers’ long-term abnormal returns following completed acquisitions?

Abstract

In the past few decades there have been discussions about the ESG factor and how it shapes corporate financial outcomes. This study aims to investigate whether the target firm’s ESG rating affects the acquirer’s long-term abnormal returns following a completed acquisition. This thesis is based on empirical analysis consisting of a global acquisition dataset, examining how ESG characteristics influence post-acquisition performance.

The dataset used for the analysis encompasses majority stake acquisitions between publicly listed firms over the period 2009-2021. The examination of long-term abnormal returns is done using the characteristic-based benchmark approach for the 24-month period. The study is evaluated using both the aggregate ESG score and the individual ESG componential scores, alongside deal- and firm-specific factors, including regional differences.

Results show that higher ESG scores are associated with a modest improvement in acquirer long-term abnormal returns, albeit the effect is weak and largely driven by U.S. transaction sample. When it comes to componential analysis, the Environmental pillar is the only one with consistent explanatory power, while the other pillars, Social and Governance, remain largely insignificant. Overall, ESG seems to act only as a complementary driver alongside others and not as the main driver.

Viimeisen parin vuosikymmenen aikana on käyty keskustelua ESG-faktorin vaikutuksesta yrityksien taloudelliseen suoriutumiseen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia, vaikuttaako kohdeyrityksen ESG-luokitus ostavan yrityksen pitkän aikavälin epänormaaleihin tuottoihin. Tutkielman empiirisessä analyysissä hyödynnetään globaalia yrityskauppa-aineistoa, jonka avulla tarkastellaan, miten ESG-tekijät vaikuttavat yrityskaupan jälkeiseen suoriutumiseen.

Tutkimuksessa käytetty aineisto pitää sisällään pörssiyhtiöiden välisiä enemmistöomistukseen johtaneita yrityskauppoja vuosilta 2009–2021. Pitkänaikavälin epänormaalien tuottojen analyysi on tehty hyödyntämällä yrityksen piirteisiin perustuvaa vertailumenetelmää (characteristic-based benchmark). Kokonaisvaltaisen ESG-pisteytyksen lisäksi tutkimuksessa on käytetty myös ESG-komponenttien yksittäisiä pisteytyksiä. Tämän lisäksi on kontrolloitu kauppa- ja yrityskohtaiset tekijät sekä alueelliset erot.

Tulosten perusteella parempi ESG-pisteytys on yhteydessä maltillisiin ostajan pitkänaikavälin ylituottoihin, tosin tämä vaikutus ja yhteys on heikko ja suurimmaksi osaksi aineiston U.S. transaktioiden ajama. Komponentti kohtaisessa analyysissä ympäristö (Environmental) on ainoa, jolla on konsistentti selitysvoimaa. Muut komponentit Sosiaalinen vastuu (Social) ja hyvä hallintotapa (Governance) ovat tulkittavuuden ja tulostensa osalta ei tilastollisesti merkitseviä. Kokonaisuudessaan ESG-pisteytysmittari näyttäisi toimivan enemmän täydentävänä kuin yksinomaisena arvonmuodostuksen ajurina yrityskauppojen yhteydessä.