Organisatorisen muutosvalmiuden rakentuminen tekoälyn käyttöönotossa : tapaustutkimus
Justander, Joni (2026)
Pro gradu -tutkielma
2026
School of Business and Management, Kauppatieteet
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026061168027
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026061168027
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella organisatorisen muutosvalmiuden rakentumista tekoälyn käyttöönottoa ennakoivassa vaiheessa. Tutkimuksessa analysoitiin, miten organisaation jäsenet merkityksellistävät tekoälyä sekä miten organisatorinen konteksti, muutosjohtamisen käytännöt ja tiedon jakautuminen vaikuttavat muutosvalmiuden rakentumiseen. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena suomalaisessa case-organisaatiossa. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla johdolta, esihenkilöiltä, henkilöstöltä ja projektijohdolta. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että organisatorinen muutosvalmius rakentui moniulotteisena ja osittain ristiriitaisena prosessina. Organisaation eri tasot jäsensivät tekoälyyn liittyvää muutosta eri tavoin riippuen organisatorisesta asemasta, käytettävissä olevasta tiedosta ja suhteesta omaan työhön. Johto ja esihenkilöt tarkastelivat tekoälyä strategisen uudistumisen näkökulmasta, kun taas henkilöstö liitti muutoksen erityisesti työn arkeen, osaamiseen ja työn jatkuvuuteen. Projektijohdon puheessa korostui muutoksen käytännön valmistelu ja koordinointi.
Tuloksissa korostuivat lisäksi muutosvalmiuteen liittyvät jännitteet, kuten strategisen selkeyden ja käytännön epäselvyyden sekä innostuksen ja epävarmuuden väliset suhteet. Tutkimus osoittaa, että muutosvalmius rakentui organisaatiossa epäsynkronisesti, jolloin eri toimijaryhmät muodostivat muutoksesta osittain erilaisia tulkintoja ja tilannekuvia. Tutkimus täydentää aiempaa muutosvalmiuden tutkimusta korostamalla tekoälyn käyttöönottoa ennakoivan vaiheen merkitystä ja muutosvalmiuden rakentumista moniäänisenä ja jatkuvasti neuvoteltavana prosessina. The aim of this study was to examine the construction of organizational readiness for change in the anticipatory phase of artificial intelligence implementation. The study analyzed how organizational members make sense of artificial intelligence and how the organizational context, change management practices, and distribution of information influence the construction of readiness for change. The study was conducted as a qualitative case study in a Finnish case organization. The research data were collected through semi-structured interviews with management, supervisors, employees, and project management and analyzed using theory-guided content analysis.
The findings indicate that organizational readiness for change was constructed as a multi-dimensional and partly contradictory process. Different organizational levels interpreted AI-related change in different ways depending on their organizational position, access to information, and relationship to their own work. Management and supervisors viewed artificial intelligence primarily from the perspective of strategic renewal, whereas employees associated the change particularly with everyday work, competence, and job continuity. In the project management discourse, the practical preparation and coordination of the change were emphasized.
The findings also highlighted several tensions related to readiness for change, such as the relationship between strategic clarity and practical ambiguity, as well as enthusiasm and uncertainty. The study shows that readiness for change was constructed asynchronously within the organization, as different actor groups formed partly different interpretations and situational understandings of the change. The study contributes to previous research on readiness for change by emphasizing the significance of the anticipatory phase of AI implementation and by conceptualizing readiness for change as a multilevel and continuously negotiated process.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että organisatorinen muutosvalmius rakentui moniulotteisena ja osittain ristiriitaisena prosessina. Organisaation eri tasot jäsensivät tekoälyyn liittyvää muutosta eri tavoin riippuen organisatorisesta asemasta, käytettävissä olevasta tiedosta ja suhteesta omaan työhön. Johto ja esihenkilöt tarkastelivat tekoälyä strategisen uudistumisen näkökulmasta, kun taas henkilöstö liitti muutoksen erityisesti työn arkeen, osaamiseen ja työn jatkuvuuteen. Projektijohdon puheessa korostui muutoksen käytännön valmistelu ja koordinointi.
Tuloksissa korostuivat lisäksi muutosvalmiuteen liittyvät jännitteet, kuten strategisen selkeyden ja käytännön epäselvyyden sekä innostuksen ja epävarmuuden väliset suhteet. Tutkimus osoittaa, että muutosvalmius rakentui organisaatiossa epäsynkronisesti, jolloin eri toimijaryhmät muodostivat muutoksesta osittain erilaisia tulkintoja ja tilannekuvia. Tutkimus täydentää aiempaa muutosvalmiuden tutkimusta korostamalla tekoälyn käyttöönottoa ennakoivan vaiheen merkitystä ja muutosvalmiuden rakentumista moniäänisenä ja jatkuvasti neuvoteltavana prosessina.
The findings indicate that organizational readiness for change was constructed as a multi-dimensional and partly contradictory process. Different organizational levels interpreted AI-related change in different ways depending on their organizational position, access to information, and relationship to their own work. Management and supervisors viewed artificial intelligence primarily from the perspective of strategic renewal, whereas employees associated the change particularly with everyday work, competence, and job continuity. In the project management discourse, the practical preparation and coordination of the change were emphasized.
The findings also highlighted several tensions related to readiness for change, such as the relationship between strategic clarity and practical ambiguity, as well as enthusiasm and uncertainty. The study shows that readiness for change was constructed asynchronously within the organization, as different actor groups formed partly different interpretations and situational understandings of the change. The study contributes to previous research on readiness for change by emphasizing the significance of the anticipatory phase of AI implementation and by conceptualizing readiness for change as a multilevel and continuously negotiated process.