Sähköajoneuvojen ajoakkujen uusiokäytön liiketoimintamallit

Abstract

Sähköajoneuvojen yleistyminen on johtanut tilanteeseen, jossa ensimmäisen sukupolven ajoakut alkavat poistua liikennekäytöstä kasvavissa volyymeissa. Akun kapasiteetista on ajoneuvokäytön päättyessä tyypillisesti jäljellä 70–80 prosenttia, mikä tekee suorasta kierrätyksestä resurssitehottoman ratkaisun. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisilla liiketoimintamalleilla käytettyjen ajoakkujen taloudellinen arvo voidaan maksimoida uusiokäytön avulla sekä mitkä tekijät tekevät näistä malleista kaupallisesti elinvoimaisia ja skaalautuvia.

Tutkimus toteutettiin laadullisena dokumenttianalyysina ja monitapaustutkimuksena. Empiirinen aineisto koostuu viiden edelläkävijäyrityksen, Nissanin, CATL:n, Connected Energyn, Twaicen ja Circulorin, julkisista strategisista dokumenteista, vuosiraporteista ja toimiala-analyyseista.

Tutkimus tunnisti kolme toisiaan täydentävää liiketoimintamallia: elinkaaren kokonaisvaltaiseen hallintaan perustuvan mallin, datan ja digitaalisten alustojen varaan rakentuvan mallin sekä järjestelmäintegraatioon perustuvan mallin. Markkinan toimivuus edellyttää kaikkien kolmen mallin yhteispeliä. Tutkimuksen päähavainto on, että uusiokäyttömarkkinan tärkein pullonkaula on tiedollinen: käytettyjen akkujen historiadatan puuttuminen tai saavuttamattomuus estää luotettavan kunnon arvioinnin, mikä heijastuu suoraan investointihalukkuuteen ja hinnanmuodostukseen. Uusien akkujen laskeva hintataso vahvistaa tätä haastetta entisestään. Ratkaisun avaimiksi tunnistettiin EU:n akkuasetuksen mukainen digitaalinen akkupassi sekä markkinaehtoiset datayhteistyösopimukset, joissa datan omistaminen muutetaan kaupalliseksi eduksi.

The rapid adoption of electric vehicles has created a situation in which first-generation traction batteries are beginning to retire from automotive use in growing volumes. At the point of retirement, batteries typically retain 70–80 percent of their original capacity, making direct recycling a resource-inefficient solution. This thesis examines the business models through which the economic value of retired traction batteries can be maximised through second-life applications, and identifies the factors that determine the commercial viability and scalability of such models.

The study was conducted as a qualitative document analysis and multiple-case study. The empirical material consists of public strategic documents, annual reports and industry analyses from five leading companies: Nissan, CATL, Connected Energy, Twaice and Circulor.

The research identifies three complementary business model types: a lifecycle management model, a data and digital platform model, and a system integration model. A functioning second-life market requires all three to operate in concert. The central finding of the study is that the primary bottleneck facing the second-life market is informational rather than technical. The absence of or limited access to battery usage history prevents reliable state-of-health assessment, which directly affects investment decisions and pricing. The continued decline in new battery prices intensifies this challenge. The EU Battery Regulation's digital battery passport and market-driven data-sharing agreements, in which data ownership is converted into commercial advantage, are identified as the key mechanisms for resolving this constraint.