Electrification of heavy vehicle traffic in Lappeenranta : emission reduction scenarios and city’s role

Abstract

This thesis examines the electrification of heavy vehicle traffic in Lappeenranta and evaluates how the city could support the transition. The study focuses on trucks, combination trucks, local public transportation and school transportation. The research methods were scenario analysis and theme interviews.

The scenario analysis estimated greenhouse gas (GHG) emission reduction in two pathways for the year 2040. The current operational GHG emissions of the examined heavy vehicle traffic were estimated to be approximately 66,500 tons CO₂-equivalent. In the realistic scenario, GHG emissions decreased by 21% and in the ambitious scenario, by 34% compared to current situation. The largest absolute emission reduction potential was found to be in truck traffic, due to their high mileage and emission intensity, but they were also the hardest category to electrify. The highest relative reduction potential was found in local public transport.

The interviews showed that the city’s main role in transition is enabling, especially through public procurement, land-use planning, infrastructure readiness and stakeholder coordination. The key recommendations are to use public procurement to create early demand, support charging infrastructure through land-use planning and preparing a roadmap based on the Sustainable Urban Logistics Plan (SULP) approach, and coordinate cooperation between local actors.

Tässä diplomityössä tarkastellaan raskaan liikenteen sähköistymistä Lappeenrannassa ja arvioidaan, kuinka kaupunki voisi tukea tätä siirtymää. Tutkimus keskittyy kuorma-autoihin, yhdistelmäajoneuvoihin, paikalliseen joukkoliikenteeseen ja koulukuljetuksiin. Tutkimusmenetelminä käytettiin skenaarioanalyysia ja teemahaastatteluja.

Skenaarioanalyysissa arvioitiin kasvihuonekaasupäästöjen vähenemää kahdella eri sähköistymispolulla vuoteen 2040 mennessä. Tutkittavan raskaan liikenteen nykyisten toiminnallisten kasvihuonekaasupäästöjen arvioitiin olevan noin 66 500 t CO₂-ekvivalenttia. Realistisessa skenaariossa päästövähenemä oli 21 % ja kunnianhimoisessa skenaariossa 34 % nykyhetkeen verrattuna. Suurin absoluuttinen päästövähennyspotentiaali löytyi kuorma-autoliikenteestä sen suurien ajokilometrien ja päästöintensiteetin vuoksi, mutta se oli myös vaikeimmin sähköistettävä kategoria. Suurin suhteellinen päästövähennyspotentiaali löytyi paikallisesta joukkoliikenteestä.

Haastattelut osoittivat kaupungin roolin siirtymässä olevan pääasiallisesti mahdollistajana. Keskeisimpiä suosituksia olivat julkisten hankintojen hyödyntäminen varhaisen kysynnän luomisessa, latausinfrastruktuurin tukeminen maankäytön suunnittelun avulla ja kestävän kaupunkilogistiikan suunnitelman eli SULP-lähestymistapaan pohjautuvan tiekartan laatiminen sekä yhteistyön koordinointi paikallisten toimijoiden kesken.